Nuorten kiinnostus asuntosijoittamista kohtaan vahvaa – myös uudet tavat tienata asunnoilla kiinnostavat

Danske Bankin teettämän Asunto sijoituskohteena -kyselytutkimuksen mukaan asuntosijoittaminen kiinnostaa erityisesti nuoria suomalaisia. Nuoria houkuttelevat paitsi perinteiset asuntosijoittamisen muodot, myös asunnon vuokraaminen lyhytaikaisesti erilaisten uusien palvelujen kautta.

Asuntoa pidetään Suomessa laajasti hyvänä ja turvallisena sijoituksena, mikä onkin yleisin syy suomalaiselle hankkia sijoitusasunto. Sukupuolten välillä eroja kiinnostuksessa asuntosijoittamista kohtaan ei ole, mutta sen sijaan nuoret (18–29 v.) pitävät asunnon omistamista selvästi muita ikäluokkia kannattavampana ja turvallisempana tapana vaurastua. Taustalla saattaa vaikuttaa se, että tämä ikäluokka on elänyt käytännössä koko aikuisikänsä matalien korkojen aikana, jolloin etenkään pankkitilit eivät pysty tarjoamaan tavoiteltuja tuottoja.

Tutkimuksen mukaan joka kahdeksas suomalainen omistaa sijoitusasunnon, ja yli puolet sijoitusasunnon omistajista oli ryhtynyt asuntosijoittajaksi alle 40-vuotiaana. Nuorista asunnonomistajista peräti 39 % kertoo omistavansa sijoitusasunnon, kun kaikista asunnonomistajista sijoitusasunnon omistaa joka neljäs (25 %). Nuoren omistama asunto on siis muita yleisemmin sijoitusasunto. Lisäksi peräti 69 % nuorista sanoo harkinneensa sijoitusasunnon ostamista tulevaisuudessa, kun kaikista suomalaisista tätä on harkinnut 45 %.

– On hienoa, että asuntosijoittaminen kiinnostaa nuoria – minulle se kertoo siitä, että nuoret ryhtyvät jo varhain suunnittelemaan elämäänsä pitkäjänteisesti, myös raha-asioiden ja varallisuutensa kartuttamisen osalta. Asuntosijoittaminen voi olla monelle hyvä ratkaisu – tärkeää on, että sijoitukset muodostavat yhdessä tasapainoisen kokonaisuuden. Mitä nuorempana näitä asioita aletaan pohtia, sen parempi, toteaa Kenneth Kaarnimo, Danske Bank Suomen Henkilöasiakasliiketoiminnan johtaja.

Nuorten sijoitusaikeet ovat kyselyn mukaan muutenkin korkealla. Nuoret aikovat sijoittaa varallisuuttaan tulevaisuudessa muita ikäryhmiä yleisemmin paitsi asuntoihin niin myös osakkeisiin ja rahastoihin. Nuoria näyttäisivät kiinnostavan laajasti erilaiset tavat sijoittaa.

Nuoret kiinnostuneita tienaamaan asunnollaan monin eri tavoin

Tutkimuksen mukaan koti on suomalaisille ensisijaisesti koti, ja peräti 47 % vastaajista ei ole millään tavalla kiinnostunut ansaitsemaan kodillaan rahaa. Ikäluokkien väliset erot ovat kuitenkin suuria; nuorista (18–29 v.) 73 % on kiinnostunut mahdollisuuksista ansaita kodillaan, kun yli 60-vuotiaista tästä on kiinnostunut vain 28 %. Nuoret ovat siis selvästi vanhempia ikäluokkia kiinnostuneempia käyttämään kotiaan rahan ansaitsemiseen.

Vaikka omalla kodilla ei haluta ansaita, 62 % suomalaisista on kiinnostunut ansaitsemaan sellaisella omistusasunnolla, jossa ei itse asu vakituisesti. Asunnon laittaminen vuokralle on edelleen selvästi yleisin asuntosijoittamisen muoto, mutta muitakin tapoja ansaita asunnoilla on, kuten vuokrata asuntoaan lyhytaikaisesti esimerkiksi Airbnb:n kautta tai jonkin tapahtuman ajaksi.

Hieman yllättävää on, että suhtautumisessa lyhytaikaiseen asunnon vuokraamiseen ei ole merkittäviä eroja suurten kaupunkien ja maaseudun välillä. Sen sijaan ikäryhmien välillä tässäkin kysymyksessä on suurta vaihtelua. Nuoret näyttävät olevan selvästi kiinnostuneempia lyhytaikaisesta vuokraustoiminnasta.

10 % nuorista (18–29 v.) on ansainnut ja 30 % on kiinnostunut ansaitsemaan kodillaan vuokraamalla sitä tai osaa siitä lyhytaikaisesti, kun koko aikuisväestöstä näin on tehnyt vain 4 % ja kiinnostunut tekemään 12 %. Lisäksi 26 % nuorista harkitsee ostavansa tulevaisuudessa asunnon varta vasten tähän tarkoitukseen, kun koko väestöstä tätä harkitsee vain 16 %.

– Sijoitusasunnon hankkimista suunnittelevan nuoren on tärkeää muistaa, että sijoitusasuntoa lainalla hankittaessa oman pääoman vaatimukset ovat usein suuremmat kuin kotia hankittaessa. Lisäksi tulojen täytyy olla vakaat, jotta talous kestää sijoitusasunnon yllättävät kulut ja tarvittavat investoinnit sekä sellaiset kuukaudet, jolloin asunto on tyhjillään. On myös hyvä ottaa huomioon, että vuokratulot eivät kokonaan sada omistajan tilille, vaan niistä täytyy maksaa vielä yhtiövastike ja verot. Myös pankki ottaa nämä seikat huomioon lainoja myöntäessään, Kenneth Kaarnimo kertoo.

Millainen on suomalaisen mielestä hyvä sijoitusasunto?

  • Sijaitsee kasvukeskuksessa – keskustassa tai keskustan läheisyydessä
  • Pääsääntöisesti kerrostaloyksiö tai -kaksio, mutta maaseudulla ja pienemmissä kaupungeissa myös rivi- ja omakotitaloissa nähdään sijoituspotentiaalia
  • Hankintahinnaltaan alle 200 000 €
  • Rakennettu 2000-luvulla, ei kuitenkaan uudisasunto
  • Hyväkuntoinen, erityisesti naisten ja yli 60-vuotiaiden mielestä

Asunto sijoituskohteena -kyselytutkimus:

Asunto sijoituskohteena -kyselytutkimuksen toteutti Danske Bankin toimeksiannosta YouGov Finland. Kyselyyn vastasi 20.9.–25.9.2017 yhteensä 1 510 täysi-ikäistä suomalaista.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

4.7.2018

Taloyhtiön putkiremontti tulossa – mitä korjausvaihtoehtoja on tarjolla?

Taloyhtiön vesijohto- ja viemäriputket kestävät käytössä keskimäärin 40–60 vuotta. Tämän jälkeen ne on uusittava. Putkien korjaamista ei kannata lykätä, koska vanhoissa ja huonokuntoisissa putkissa esiintyy esimerkiksi vuotoja normaalia herkemmin.

11.3.2015

Kattojen kunto 80-luvulta tähän päivään – Kattoliitto tutkii kermikattojen kestävyyttä

Vuonna 2014 tehdyn kermikatetutkimuksen tulokset on julkaistu. Siinä tutkittiin uudelleen jo vuosina 1994 ja 2004 tutkittuja kattoja sekä kartoitettiin niiden nykykunto. Mukaan otettiin myös joitakin uusia kattoja, jotta vanhojen ja uusien kohteiden vertaaminen keskenään olisi mahdollista.

19.11.2021

Nuoria kiinnostavat etupäässä uudehkot asunnot

Asunnon omistaminen nähdään Suomessa yhä todella tärkeänä. JM Suomen kyselytutkimukseen vastanneista tuhannesta 18-75 -vuotiaasta suomalaisesta 67 prosenttia oli sitä mieltä, että oman asunnon omistaminen on joko todella tärkeää tai melko tärkeää. Lähes puolet (47 %) vastasi, että olisi tällä hetkellä valmis ostamaan 90- tai 2000 -luvulla rakennetun asunnon.

22.6.2021

Kaupallinen yhteistyö

Kevät toi uudet jäteastiat myös pääkaupunkiseudun pieniin taloyhtiöihin

Mikko Koivulehto (vas.) ja Pasi Saukkonen ovat tyytyväisiä uusiin jäteastioihin. Pääkaupunkiseudun uudet jätehuoltomääräykset tulivat jätteiden lajittelun osalta voimaan tänä vuonna. Merkittävin muutos entiseen on, että jokaisessa vähintään viiden huoneiston taloyhtiössä pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella on oltava keräysastiat lasi-, kartonki- ja muovipakkauksille, pienmetallille ja biojätteelle.

HSY

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti