Monessa kodissa säteilee liikaa

Sisäilman radonpitoisuus on monen kodin ongelma, uutisoi Yle. Säteilykeskus on tarjonnut apuaan, mutta apua ei oteta vastaan. Kanta-Häme on yksi Suomen korkean radonriskin alueista. Muut riskialueet ovat Päijät-Häme, Pirkanmaa, Itä-Uusimaa, Kymenlaakso ja Etelä-Karjala.

Suomen radonpitoinen graniittinen kallioperä sekä ilmaa läpäisevät sora- ja hiekkaharjut ovat ikuisia radonlähteitä. Olosuhteet kuitenkin vaihtelevat paljon paikallisestikin.

Mitattavia rakennuksia on Stukin mukaan Suomessa 1,2 miljoonaa. Mitattujen rakennuksien tiedot on 124 000 kohteesta. Välttämättä kaikkia rakennuksia ei tarvitsekaan mitata, sillä esimerkiksi Oulun seudulla ei ole löydetty yhtäkään kohdetta, missä oltaisiin hätyytelty riskirajaa.

Paras mittausaika talvella

Radonin mittaus on aikaa vievää ja se onnistuu parhaiten talvella, jolloin lämmin ilma pyrkii vuotamaan ulos ja huonetilat alipaineistuvat jonkin verran. Silloin radonin vuotaminen maaperästä on helpompi havaita. Mittauspurkkia pidetään asunnossa kahden kuukauden ajan, sillä radonpitoisuudet voivat vaihdella sään, lämpötilan ja olosuhteiden mukaan.

Kriittinen raja on 400 becquereliä kuutiometrissä huoneilmaa. Jos määrä ylittyy, on aika suunnitella taloon radonremonttia. Yksi käytetyimmistä keinoista on rakentaa talon alapohjanrakenteisiin radonimuri, joka kerää kaasun pois.

Lue koko juttu Ylen nettisivuilta

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

11.9.2017

Vain harvassa suomalaiskodissa on palovaroittimia vaatimusten mukaisesti

Suomalaiskoteihin tehty kodinturvakartoitus paljastaa, että joka kolmannessa kodissa ei toteudu pelastuslain vaatimukset kotien palovaroittimien määrästä. Palovaroittimia on myös asennettu väärin ja alkusammutusvälineitä puuttuu. Viranomaisten määräyksen mukaan jokaisessa kodissa ja vapaa-ajan asunnossa tulisi olla riittävä määrä palovaroittimia asunnon kokoon nähden.

29.2.2016

Ikääntyneiden asuinolojen arviointimalli auttaa kartoittamaan korjaustarpeita

Ikääntyneiden mahdollisuus asua kotonaan mahdollisimman pitkään on paitsi yhteiskunnan tavoite, myös ikääntyneiden oma toive. Väestön ikärakenteen muutos haastaa kunnat parantamaan asuntokannan laatua. Suurin tarve on nykyisen asuntokannan esteettömyyden, turvallisuuden ja toimivuuden lisäämisessä.

1.7.2015

Rakentamisen hitaus oire laajasta jähmeydestä

Työeläkeyhtiö Ilmarisen listaamattomista sijoituksista vastaava johtaja Esko Torsti toivoo lievennyksiä asuntorakentamiseen liittyvään sääntelyyn. Johtaja Esko Torstin mukaan esimerkiksi mittavat valitusoikeudet kaavamuutoksissa hankaloittavat rakennushankkeita liikaa. Koska asuntojen tarjonta on riittämätöntä suhteessa kysyntään, Torstin mukaan tarvitaan sääntelyn keventämistä.

22.2.2018

Vesivahingot veivät hallitukseen

Kasaantunut korjausvelka ja omassa kodissa sattuneet vesivahingot herättivät Harri Anderssonin lähtemään mukaan hallitustyöhön. Kun ottaa asioista selvää niin maallikkokin pärjää, kannustaa Andersson. Miten tulit lähteneeksi mukaan taloyhtiön hallitukseen?

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti