Sisäilman radonpitoisuus on monen kodin ongelma, uutisoi Yle. Säteilykeskus on tarjonnut apuaan, mutta apua ei oteta vastaan. Kanta-Häme on yksi Suomen korkean radonriskin alueista. Muut riskialueet ovat Päijät-Häme, Pirkanmaa, Itä-Uusimaa, Kymenlaakso ja Etelä-Karjala.
Suomen radonpitoinen graniittinen kallioperä sekä ilmaa läpäisevät sora- ja hiekkaharjut ovat ikuisia radonlähteitä. Olosuhteet kuitenkin vaihtelevat paljon paikallisestikin.
Mitattavia rakennuksia on Stukin mukaan Suomessa 1,2 miljoonaa. Mitattujen rakennuksien tiedot on 124 000 kohteesta. Välttämättä kaikkia rakennuksia ei tarvitsekaan mitata, sillä esimerkiksi Oulun seudulla ei ole löydetty yhtäkään kohdetta, missä oltaisiin hätyytelty riskirajaa.
Radonin mittaus on aikaa vievää ja se onnistuu parhaiten talvella, jolloin lämmin ilma pyrkii vuotamaan ulos ja huonetilat alipaineistuvat jonkin verran. Silloin radonin vuotaminen maaperästä on helpompi havaita. Mittauspurkkia pidetään asunnossa kahden kuukauden ajan, sillä radonpitoisuudet voivat vaihdella sään, lämpötilan ja olosuhteiden mukaan.
Kriittinen raja on 400 becquereliä kuutiometrissä huoneilmaa. Jos määrä ylittyy, on aika suunnitella taloon radonremonttia. Yksi käytetyimmistä keinoista on rakentaa talon alapohjanrakenteisiin radonimuri, joka kerää kaasun pois.
Taloyhtiön tilinpäätös voi nyt hetkellisesti painua miinukselle. Sen perusteella ei kannata tehdä hätiköityjä ratkaisuja, jos vain vastikerästit pysyvät kurissa, yhtiöllä on kolmen kuukauden talouspuskurit ja kasvaneille menoille löytyy pitävä selitys.
Hyvä ilmanvaihto takaa terveellisen sisäilman. Nykyaikainen ilmanvaihto mukautuu asukkaiden tarpeisiin ja vaihtelevaan henkilömäärään. Ilman poistoilmaventtiilien säännöllistä puhdistusta ei sisäilma kuitenkaan pysy raikkaana.
Rakennuksen päästä päähän ulottuva ullakkotila on vanhojen rivitalojen tyypillinen paloturvallisuusongelma. Huoneistossa syttyneen tulipalon savut nousevat ullakolle ja sytyttävät sen ja koko rakennuksen. Ullakkopalojen riskiä voi pienentää estämällä huoneistopaloja.
Osakas on vastuussa parvekkeen sisäpintojen kunnossapidosta sekä puhtaanapidosta. Yhtiö taas vastaa parvekkeen ulkopinnoista, jollei yhtiöjärjestyksessä ole määrätty toisin. Talvella osakkaan kunnossapitovastuuseen kuuluu jään ja lumen poisto parvekkeelta.
Tilaajille
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään