Korkein oikeus otti kantaa siihen, pitäisikö naapuritontin omistaja ottaa mukaan rasitetoimitukseen, kun hänen rakennuksensa sijaitsevat aivan vieressä, kirjoittaa MTV Uutiset.
Tontinomistajan tietoon tuli, että naapuritontin rasitetoimituksessa oli perustettu ajoneuvojen pitämis-, venevalkama- ja laiturirasitteet. Kysymys oli laajasta, neljäntoista eri kiinteistön rakentamishankkeesta.
Rasitetoimituksesta ei kerrottu mitään naapuritontin omistajalle, vaikka hänen asuin- ja talousrakennuksensa sijaitsivat tulevan rakennusalueen välittömässä läheisyydessä.
KKO totesi ratkaisussaan, että rasitetoimituksessa pitää arvioida myös sellaiset haitat ja vahingot, joita mahdollisesti aiheutuu muille kuin rasitetulle kiinteistölle. Asianosaisaseman arviointi voi edellyttää tapauskohtaista harkintaa. Tässä tapauksessa rasitealue sijoittuu välittömästi toisen kiinteistön rajalle ja sillä olevien rakennusten läheisyyteen, jolloin rasitteen vaikutusten voidaan arvioida ulottuvan merkittävässä määrin myös sinne.
Helmikuussa voimaan tullut EU:n gigabittiasetus edellyttää tietoliikenneverkkojen uudistamista osana rakennuslupaa edellyttäviä peruskorjauksia. Tämä tarkoittaa käytännössä valokuituverkon rakentamista.
Toisen sukupolven mobiiliverkon eli 2G-verkon toiminta päättyy viimeistään vuoden 2029 lopussa. Se vaatii esimerkiksi hissien hätäpuhelimien päivittämistä uuteen teknologiaan. Päivitykset voivat olla haastavia ja kalliita.
As Oy Sammonkulma perusti niityn taloyhtiön tontille Tampereen itäiseen kantakaupunkiin. Taloyhtiöniitty lisää kaupunkiluonnon monimuotoisuutta ja veden käytön suhteen se on kestävämpi kuin nurmikko.
Taloyhtiöissä käydään parhaillaan vilkasta keskustelua tietoliikenneyhteyksistä. Yhtiöissä liikkuu paljon väärinkäsityksiä sisäverkkoja koskevasta Traficomin tuoreesta määräyksestä. Tärkeintä on muistaa, että määräys ei pakota kiirehtimään verkon uusimisessa.
Valokuitunen
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään