Mies osti heinäkuussa 2018 asunto-osakkeen keskisuomalaisesta pikkukaupungista. Pienkerrostalo oli rakennettu vuonna 1971 ja kun huoneisto oli liki alkuperäiskunnossa, remontille oli tarvetta. Keittiökaapeilla oli ikää jo 47 vuotta ja pientä pintaremonttiakin oli tarpeen tehdä.
Remontin aloituspäivänä isännöitsijä kävi paikalla ja antoi muutosilmoituslomakkeen, joka piti toimittaa taloyhtiölle. Osakkeenomistaja ei kuitenkaan lappuja täytellyt, sillä hänen mielestään kyseessä oli pelkkä pintaremontti, joka ei taloyhtiön lupia tarvinnut.
Näin jäi tärkeä asbestikartoitus tekemättä.
YHTIÖ sai tietää aloitetusta remontista vasta 3–4 päivää myöhemmin, kun pihaan ilmestyi siirtolava, jonne purkutavarat oli tarkoitus toimittaa. Remontti keskeytettiin, ja taloyhtiö teetti asbestikartoituksen.
Sen seurauksena paljastui, että keittiöstä purettu välitilan laatoitus oli sisältänyt asbestia.
Asbestikartoituksen yhteydessä tehtiin myös mittava siivousoperaatio, sillä asbestia oli levinnyt ilmanvaihtojärjestelmiin ja taloyhtiön käytäviin. Vasta vahingon paljastumisen jälkeen huoneiston omistaja teki taloyhtiölle ilmoituksen remontista.
Taloyhtiö lähetti asbestin kartoituksesta ja poistosta sekä siivouksesta hieman yli 7 000 euron laskun huoneiston omistajalle. Tämä ei kuitenkaan laskua suostunut maksamaan, sillä hänen mukaansa osakehuoneistoa koskevassa isännöitsijätodistuksessa ei ollut merkintää asbestista.
KUN LASKUN maksajasta ei tullut yksimielisyyttä, riita eteni Keski-Suomen käräjäoikeuteen. Taloyhtiön edustajat painottivat oikeudessa, että remontin aloittaneella tuoreella huoneiston omistajalla oli ollut tiedossa asbestiriski jo kaupantekohetkellä.
Asbestiriskin takia taloyhtiö olikin ottanut käyttöön myös kunnossapitotöitä koskevan ilmoitusmenettelyn, jolla varmistetaan avattavien rakenteiden sisältö ennen remonttitöiden aloittamista.
Keski-Suomen käräjäoikeus katsoi myös taloyhtiön toiminnallaan aiheuttaneen 25 prosenttia vahingoista, koska asbestista ei löytynyt merkintää isännöitsijätodistuksesta. Marraskuussa 2020 annetussa päätöksessä se velvoitti asunnon haltijan maksamaan vahingonkorvauksia vajaat 5 300 euroa, jonka lisäksi maksettavaksi tuli puolet taloyhtiön oikeudenkäyntikuluista eli vajaat 5 500 euroa.
Molemmat osapuolet valittivat ratkaisusta, ja tapaus eteni Vaasan hovioikeuteen. Siellä maksumieheksi määrättiin lokakuun alussa annetussa tuomiossa yksin huoneistoa luvattomasti remontoinut mies.
Hänet velvoitettiin maksamaan taloyhtiön vaatimat vahingonkorvaukset, reilut 7 000 euroa korkoineen, minkä lisäksi maksettavaksi tuli taloyhtiön lähes 22 000 euron oikeudenkäyntikulut.
Lisäksi miehen huolehdittavaksi jäivät myös omat 13 500 euron oikeudenkäyntikulut kahdesta oikeusasteesta. Asbestikartoituksen tekemättä jättämiselle tuli hintaa näin ollen yli 42 000 euroa.
Kerrostaloyhtiöt korjasivat viime vuonna eniten talotekniikkaa ja rivitaloyhtiöt ulkopintoja ja rakenteita, kertoo Tilastokeskus. Taloyhtiöiden hoitokulut nousivat edellisvuodesta 2,6 prosenttia.
Tamperelaisen As Oy Mäntykotkan talojen katot uusittiin viime talvena. Remontti toteutettiin kokonaan säältä suojassa. Uuden katon lisäeristys paransi talojen asumismukavuutta ja energiatehokkuutta merkittävästi.
Tähtiartikkeli
Tilaajille
Helsinkiläinen As Oy Katajaharjuntie 15 vaihtoi kaukolämmön usean energialähteen yhdistelmään. Poistoilman lämmön talteenotosta, maalämmöstä ja aurinkoenergiasta koostuva yhdistelmä on ollut huoleton ratkaisu ja tuonut säästöjä.
Taloyhtiöissäkin on syytä varautua sähköpulasta johtuviin sähkökatkoihin. Tärkeintä on viestiä asukkaille toimista sähkökatkon aikana. Sähköpulaa voi torjua säästämällä sähköä.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään