Merkittävä osuus vanhoista elektroniikkalaitteista pyörii varastoissa

Maailmanlaajuisesti syntyvän elektroniikkajätteen määrä ylittää jo 50 miljoonaa tonnia vuodessa. Vain alle viidennes siitä kerätään ja kierrätetään asianmukaisesti, VTT uutisoi.

The Global E-waste Monitor 2020 -selvityksen mukaan maailmanlaajuisesti syntyvän elektroniikkajätteen määrä on lähes kaksinkertaistunut viimeisen 16 vuoden aikana. Suomessa keräyksen ja kierrätyksen aste ylittää viidenneksen romusta, mutta silti meilläkin arviolta vain noin puolet elektroniikkajätteestä päätyy kierrätykseen.

Merkittävä osa vanhoista elektroniikkalaitteista jää kotitalouksien varastoihin. Tilastokeskuksen selvityksen mukaan suomalaisissa kotitalouksissa on vähintään 5 miljoonaa käytöstä poistettua elektroniikkalaitetta. Etenkin pienet älylaitteet säilytetään mieluummin, kuin toimitetaan ne sähkö- ja elektroniikkaromun keräykseen. Kuluttajat ovat keskeisessä asemassa siinä, että käytetyt laitteet saataisiin materiaalikierrätykseen. Kierrätyspisteet voi paikantaa Kierrätysinfosta, ja myös sähkö- ja elektroniikkalaitteita myyvät suuremmat kaupat keräävät käytöstä poistettuja laitteita.

Elektroniikkalaitteet sisältävät arvokkaita materiaaleja, joiden saaminen uudelleenkäyttöön on tärkeää. Ne sisältävät myös haitallisia aineita, joiden oikeanlainen käsittely on välttämätöntä. Euroopassa syntyvää elektroniikkajätettä päätyy myös muualle maailmaan, missä niiden käsittely aiheuttaa ongelmia ympäristö- ja terveyshaittoja.

Lue lisää VTT:n uutisesta.

 

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

29.11.2016

Asunto-osuuskuntamalli toisi vaihtoehtoja asuntomarkkinoille

Suomessa vähän käytetty asunto-osuuskuntamalli toisi uusia vaihtoehtoja asuntomarkkinoille, kun haetaan ratkaisuja kohtuuhintaiseen asumiseen kasvukeskuksissa. Pellervon taloustutkimus PTT:n RAKLIlle toteuttaman selvityksen mukaan esimerkiksi osuustoiminnalliset organisaatiot voisivat mahdollisesti toteuttaa osuuskunta-asumista. Selvityksessä on kartoitettu kansainvälisiä kokemuksia asunto-osuuskunnista sekä asunto-osuuskuntiin liittyviä tarpeita ja mahdollisuuksia Suomessa.

15.5.2017

Asukaslähtöistä asumista uudella asunto-osuuskuntamallilla

Selvitysmies, ARAn ylijohtaja Hannu Rossilahti on luovuttanut asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle selvityksensä asukkaiden sosiaalisen asumisen osuuskuntamallista. Selvityksessään Rossilahti esittää uutta valtion tukemaa asunto-osuuskuntamallia, joka lisäisi kohtuuhintaisen asumisen tarjontaa pieni- ja keskituloisille kotitalouksille ja edistäisi ihmisten omatoimista asumisen järjestämistä. Asunto-osuuskunta voisi tuoda vaihtoehdon perinteisille vuokra- ja omistusasumisen malleille.

11.2.2019

Fira ja Tradeka tuovat markkinoille uuden asumisosuuskuntamallin – Osuuskunnassa jäsenet ovat omia vuokranantajiaan

Fira tuo markkinoille uuden asumisvaihtoehdon, asumisosuuskunnan. Osuuskunta Oskun tarkoituksena on tarjota markkinahintoja edullisempaa vuokra-asumista omistusasumisen laatukriteerein. Fira rakentaa kaksi uuden osuuskuntamallin mukaista asuinkerrostaloa: Vantaan Koivuhakaan ja Helsingin Koskelaan.

24.1.2017

Uutta valtion tukemaa asunto-osuuskuntamallia ja väestöltään vähenevien alueiden asunto-ongelmia

Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen on nimittänyt Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) ylijohtaja Hannu Rossilahden selvityshenkilöksi, joka laatii ehdotuksen sosiaalisen asumisen osuuskuntamallista. Lisäksi ministeri Tiilikainen on asettanut työryhmän arviomaan asuntokannan ja asuinolojen kehittämistä kasvukeskusten ulkopuolella. Sopisiko uusi asunto-osuuskuntamalli osaksi valtion tukemaa asuntotuotantoa?

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti