Kiinteistöverotusta varten kehitetään uusi maapohjan arvostamisjärjestelmä, joka on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2020. Maapohjien verotusarvot määritetään jatkossa toteutuneiden kauppahintojen pohjalta, mikä tekee järjestelmästä nykyistä oikeudenmukaisemman.
Uuden maapohjan arvostamisjärjestelmän tuottaa Maanmittauslaitos, jossa työ on edennyt syksyn aikana suunnitelmien mukaisesti. Koko maahan luodaan uudet hinta-alueet, jotka muodostetaan tilastollisin menetelmin hyödyntäen toteutuneita kiinteistö- ja asuntokauppoja.
”Joillain alueilla voimme muodostaa hinta-alueita järjestelmässä melko automaattisesti, koska esimerkiksi haja-asutusalueilla hintavaihtelut ovat pieniä. Tarvitsemme kuitenkin myös käsityötä suurten kaupunkien ja erityisesti niiden keskusta-alueiden hinta-alueiden muodostamisessa”, kertoo projektin vetäjä Ari Tella Maanmittauslaitoksesta.
”Arvostus perustuu suureen havaintomäärään tonttien ja asuntojen hinnoista, joista yleistetään yhtenäisen hinnan alueet. Menetelminä käytetään muun muassa tilastollista mallinnusta, spatiaalista yleistystä ja klusterianalyysiä”, toteaa Maanmittauslaitoksen johtava asiantuntija Risto Peltola.
Kun uusi hinta-aluekartasto tulee käyttöön, verotusarvot tulevat todennäköisesti joillakin alueilla laskemaan ja joillakin nousemaan. Kokonaisverokertymää ei ole tässä hankkeessa kuitenkaan tarkoitus kasvattaa.
”Kunnat päättävät itse, mille tasolle ne asettavat kiinteistöveronsa lain sallimien ala- ja ylärajojen rajoissa”, sanoo finanssineuvos Elina Pylkkänen valtiovarainministeriöstä.
Maapohjan arvostamisjärjestelmän uudistushankeen on asettanut valtiovarainministeriö, ja lisäksi hankkeeseen osallistuvat Kuntaliitto ja Verohallinto. Uutta arvostamisjärjestelmää sovelletaan kiinteistöverotuksessa vuodesta 2020 lähtien.
Myös rakennusten arvostamisjärjestelmä on tarkoitus uudistaa. Siitä käynnistyy ensi vuoden alussa erillinen hanke, jonka toteuttaa Tilastokeskus.
Yksi taloyhtiön tilinpidon perussääntö on, ettei viivan alle jää verotettavaa tulosta. Myös kiinteistöveron kanssa kannattaa olla tarkkana, varsinkin jos taloyhtiössä on tehty kiinteistön kuntoa kohentavia remontteja. Hyvällä taloussuunnittelulla taloyhtiö säästää selvää rahaa.
Uudistettu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi tuli voimaan toukokuussa 2024. Toukokuun jälkeen jäsenvaltioilla on noin kaksi vuotta aikaa toimeenpanna direktiivin uudet vaatimukset osaksi omaa kansallista lainsäädäntöä. Suomessa tämä vastuu on ympäristöministeriöllä.
Safetumin uudistunut verkkopalvelu tuo helppoutta ja käytännöllisyyttä taloyhtiöiden paloturvallisuuden ja pelastussuunnitelmien hoitamiseen. Uudistunut Riskitarkastuspalvelu kertoo selkeästi kiinteistön mitatun paloturvallisuustason ja tarvittavat paloturvallisuustoimenpiteet.
Safetum
Asuntojen paristokäyttöiset palovaroittimet siirtyvät vuoden 2026 alussa rakennuksen omistajan vastuulle. Muutos merkitsee taloyhtiöille muun muassa sitä, että siirtymäaikana on selvitettävä tarvittavien palovaroitinten määrä, suoritettava hankinnat ja asennettava varoittimet kaikkiin asuntoihin asianmukaisella tavalla.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään