LVI-TU vaatii elvytystä korjausrakentamiseen

Korjausrakentamisen koronaelvytyksellä olisi LVI Tekniset urakoitsijat ry:n mukaan merkittävä vaikutus työllisyyteen ja kansallisomaisuuden arvoon.

Hallitus esitteli kesäkuun alussa neljännen lisätalousarvionsa Suomen talouden elvyttämiseen. Valtion tukemaan asuntotuotantoon ehdotettiin 340 miljoonan euron korkotukivaltuuksien korottamista, lisäksi MAL-sopimuksen myötä kunnallistekniikkaa ja valtion tukemaa asuntotuotantoa avustetaan 180 miljoonalla eurolla lähivuosien aikana. Uudisrakentaminen ja infrahankkeet saivat ansaitsemaansa tukea, mutta valitettavasti korjausrakentaminen jäi tyhjin käsin, LVI-TU:n 16.6.2020 julkaisemassa tiedotteessa todetaan.

Lisätalousarvion tavoitteena on lisätä kysyntää, parantaa Suomen pidemmän aikavälin kasvunäkymiä ja torjua ilmastonmuutosta. Hallituksen kannanoton 2.6.2020 mukaan uusien työpaikkojen luominen on entistäkin tärkeämpää. Hallitus on myös nostanut työllisyystavoitettaan.

Korjausrakentaminen työllistää ja ylläpitää

Suomen asuntokannasta valtaosa on rakennettu vuosina 1960–1980, joten suuri osa on nyt korjausrakentamisvaiheessa. Kiinteistökantaan kohdistuva ns. korjausvelka ei ole kuitenkaan pienentynyt viime vuosina, sillä huomio on ollut uudisrakentamisessa. Korjaushankkeiden aloittaminen vaikuttaisi nopeasti työllisyyteen, asuntojen turvallisuuteen, sisäilman laatuun sekä kiinteistöjen energiatehokkuuteen.

  • Muutaman vuoden takainen ympäristöministeriön arvio reilun 50 miljardin arvoisesta tekemättömien taloteknisten järjestelmien uusimistarpeen määrästä pitänee vieläkin paikkansa. Tehtyjen putkiremonttien päälle kertyy koko ajan uusia korjausiän saavuttaneita kohteita, toimitusjohtaja Mika Hokkanen LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:stä toteaa.
  • Hallituksen on nyt aika suunnata tukea korjausrakentamisenkin edistämiseen ja parsia korjausvelkaa pienemmäksi, esimerkiksi tukemalla taloteknisten järjestelmien modernisointeja, putkiremontteja ja märkätilojen esteettömyysremontteja. Se, jos mikä, olisi investointi kestävän kehityksen Suomeen, Hokkanen sanoo.

Energiatehokkuus suunniteltava kokonaisuutena

Kasvihuonepäästöistämme yli 30 prosenttia tulee rakennusten lämmityksestä. Talotekniikalla on merkittävä rooli Suomen tavoitellessa hiilineutraaliutta vuonna 2035, sillä erityisesti olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuutta on parannettava tavoitteiden saavuttamiseksi. Lisätalousarviossa ehdotetaan määrärahoja muun muassa avustuksiin öljylämmityksestä luopumiseksi. Kiinteistön energiatehokkuuden parantaminen ei ole kuitenkaan käytännössä yksioikoinen toimenpide.

  • Energiatehokkuus ei parane yksittäisen komponentin vaihtamisella. Rakennusten LVIS-järjestelmät ovat monimutkaisia ja niiden toiminnan tehokkuuden parantamisessa on aina huomioitava kokonaisuus. Yksittäisen öljykattilan poisvieminen ei vielä pelasta maailmaa tai pienennä perheen energialaskua, ellei sen tilalle rakenneta oikeasti toimivaa ja säädettyä järjestelmää, LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:n hallituksen puheenjohtaja, Are Oy:n toimitusjohtaja Heikki Pesu sanoo.
  • Hallituksen sinänsä oikean suuntaista päätöstä tukea öljylämmityksestä luopumista tulisi jalostaa siten, että tuen saamiseksi tulisi olla suunnitelma koko järjestelmän energiatehokkuuden varmistamiseksi.

Nyt on aika tehdä investointeja korjausrakentamiseen ja varmistaa työpaikat talouden ja yhteiskunnan toimivuuden turvaamiseksi. Yksi vaihtoehto voisi olla kotitalousvähennyksen laajentaminen taloyhtiön remontteihin.

Lisätiedot LVI-TU:n kotisivuilla.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

24.3.2015

Nahoilleen puristetut urakat tärväävät LVI-urakoinnin tuloksen

Hankkeiden pilkkominen ja pitkät alihankintaketjut nakertavat LVI-urakoinnin kannattavuutta. Kasvava putkiremonttien tarve työllistää kohtuullisesti urakoitsijoita, mutta kehnolla hinnalla. Yli puolella LVI-asennuksen suhdannekyselyyn vastanneista uudisrakentaminen oli heikoissa kantimissa.

4.10.2016

Kullanvuolenta kaukana LVI-urakoinnista

LVI-urakoitsijat ovat siirtämässä resursseja korjausrakentamisesta uudisrakentamiseen, mutta piristynyt asuntorakentaminen ei vielä näy täydellä voimallaan asennusliikkeiden työkannoissa. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella on töitä vaihtelevasti, mikä pitää hintatason alhaisena. LVI-asennuksen suhdannekyselyn mukaan uudisrakentamisen suhdannetilanne on noussut vähintäänkin tyydyttäväksi 75 %:lla LVI-urakoitsijoita.

13.3.2017

Vilkas asuntorakentaminen toi vakautta LVI-urakointiin

Kasvanut asunnonvaihtotarve, matala korkotaso ja kuluttajien luottamus ovat siivittäneet asuntokauppaa ja 2000-luvun voimakkainta asuntotuotantovauhtia. Vaikka LVI-urakoitsijoiden näkemykset suhdannetilanteesta eivät merkittävästi poikkea viime syksystä tai vuoden takaisesta, 40 prosentilla kasvanut uudistuotanto luo vakautta tilauskantaa pidemmälle tarkastelulle. Poimintoja LVI-asennuksen suhdannekyselystä: Uudisrakentaminen on vähintään hyvällä tasolla reilulla kolmanneksella LVI-urakoitsijoista, ja liki 40 prosenttia arvioi sen kiihtyvän syksyä kohti.

14.10.2016

Tarja Uusitalo on vuoden LVI-Nainen

LVI-Naiset ry on valinnut Vuoden 2016 LVI-Naiseksi Vallox Oy:n pitkäaikaisen myyntisihteerin Tarja Uusitalon. Yhdistyksen jäsenten asettamissa ehdokkaissa oli tänä vuonna painotettu kokemusta, yhteistyötaitoja ja asiakaspalveluhenkeä. Uusitalon valinnassa korostui pitkä kokemus.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti