Seinälude eli lutikka on yksi yleisimmistä asuntojen tuhohyönteisistä. Lutikat eivät leviä itsestään, vaan tulevat asuntoon yleensä ihmisen mukana. Tyypillisesti lutikka kulkeutuu kotiin lomatuliaisina matkatavaroissa tai käytetyn huonekalun kätköissä. Varotoimilla ehkäiset lutikoiden leviämistä.
Lutikoiden leviämiselle erityisen otollisia ovat majoitustilat, joissa asukkaat vaihtuvat usein. Lutikat käyttävät ravinnokseen ihmisen verta. Tavallisimmin lutikat viihtyvät makuuhuoneessa, piilossa sängyn rakenteissa ja listojen alla, mistä ne öisin ryömivät ruokailemaan. Lutikan voi havaita sen ulostejäljistä eli pienistä mustista pisteistä patjassa tai sängyssä, tai pienistä veritahroista vuodevaatteissa.
Sängystä lutikat voivat löytää tiensä matkatavaroihin, sillä matkalaukussa on niille mieluisia suojaisia piilopaikkoja. Siksi matkatavarat kannattaa matkan jälkeen joko lämpökäsitellä saunassa tai pakastaa.
– On tärkeää, että käsittelylämpötila on riittävän korkea tai matala. Matkalaukun sisuksen lämpötilan tulisi nousta useaksi tunniksi 60 asteeseen. Vaatteet voi saunottaa tai pestä pesukoneessa 60 asteessa, kertoo Tukesin ylitarkastaja Oskari Hanninen.
Lutikat voivat levitä myös käytetyn huonekalun, tavallisimmin sängyn tai sohvan, mukana. Käytetty huonekalu kannattaa ennen kotiin kantamista käydä läpi ja tutkia, näkyykö siinä merkkejä lutikoista. Pienet käytetyt huonekalut sekä vaatteet kannattaa kylmä- tai lämpökäsitellä samalla tavoin kuin matkatavarat.
Roskalavalle, jätetilaan tai rappukäytävään hylättyjä huonekaluja ei välttämättä kannata poimia mukaan.
– Huonekalut voivat olla peräisin asunnosta, jossa on ollut lutikoita. Vaikka tekisi huolellisen tarkistuksen, voi huonekaluissa silti olla sellaisia paikkoja, joihin ei näe. Lisäksi munien taitoukkien havaitseminen voi olla hyvinkin haastavaa. Kierrätys on hyvä asia, mutta huonekalut voivat olla päätyneet syystä roskalavalle, sanoo Hanninen.
Jos huomaat kodissasi lutikoita, ota heti yhteyttä isännöitsijään tai tuholaistorjuntayritykseen. Jätä lutikoiden hävittäminen torjunta-alan ammattilaisille. Lutikoiden torjunta kotikonstein on haastavaa. Pahimmassa tapauksessa ongelma pitkittyy ja lutikat leviävät talon rakenteiden kautta toisiin asuntoihin.
– Ei pidä häpeillä sitä, että kotiin on tullut lutikoita. Mitä nopeammin ongelmaan tartutaan, sitä helpommin lutikat saadaan torjuttua, toteaa Hanninen.
Tukes ylläpitää rekisteriä tuholaistorjujan tutkinnon suorittaneista henkilöistä sekä yrityksistä, jotka tekevät ammattimaista tuholaistorjuntaa. Rekisterissä on tällä hetkellä 77 tuholaistorjuntaa tekevää yritystä ja 248 tuholaistorjujan tutkinnon suorittanutta henkilöä.
Rivitaloissa on havaittu epätiiveyttä palo-osastoivien rakennusosien liitoksissa. Tällöin tulipalo pääsee savun ja palokaasujen mukana liitoksen läpi palo-osastosta toiseen. Toinen vaaranpaikka ovat räystäät ja pitkät katokset.
Torakat ovat epämiellyttäviä vieraita, jotka leviävät helposti asunnosta toiseen. Niiden häätäminen kannattaa jättää ammattilaisen vastuulle. Porilaisessa kerrostalossa ongelma saatiin kuriin, kun sarviniekkoihin puututtiin heti ensimmäisen havainnon jälkeen.
Kulunut tai likainen sähkölaite voi aiheuttaa tulipalon tai tapaturman, huomauttaa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes). Sähkölaitteesta tai sähköasennuksesta syttyy joka vuosi Suomessa yli 2 000 tulipaloa. Sähkölaitteet tulee huoltaa säännöllisesti ja vanhat ja huonokuntoiset laitteet vaihtaa uuteen.
Jos kerrostalon rappukäytävästä leviää asuntoon savun hajua, oikea toimintatapa on jäädä omaan asuntoon ja soittaa hätänumeroon. Vaarallisinta on yrittää poistua savuista rappukäytävää pitkin. Rakennuksen palo-osastointi estää palon ja savukaasujen leviämisen huoneistojen välillä.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään