Asuinkerrostalojen ylläpidon kokonaiskustannukset nousivat viime vuonna keskimäärin 3,0 prosenttia, käy ilmi KTI Kiinteistötiedon laskemasta ylläpitokustannusindeksistä. Kustannukset ilman vuosikorjauksia nousivat 4,7 prosenttia.
Nousu oli voimakkainta pääkaupunkiseudulla, jossa kustannukset ilman korjauksia kasvoivat 5,7 prosenttia vuoteen 2022 verrattuna.
Kustannusten nousua selittävät ennen kaikkea energiakustannukset, jotka kasvoivat koko maassa keskimäärin 6,6 prosenttia. KTI:n indekseissä energiakustannuksiin sisältyvät lämmityksen, sähkön ja veden kustannukset.
Energiakustannusten nousu aiheutui yksinomaan hintojen noususta: lämmitysenergian mitattu kulutus kasvoi vain 0,4 prosenttia, ja sähkön ja veden kulutukset puolestaan laskivat edelliseen vuoteen verrattuna.
Lämmitysenergian hinta nousi koko maassa keskimäärin 10 prosenttia ja veden hinta lähes kuusi prosenttia. Energiakustannukset kasvoivat eniten pääkaupunkiseudulla, jossa lämmitysenergian hinta nousi lähes 11 prosenttia ja veden hinta lähes 10 prosenttia.
KTI:n indeksissä lämmitys- ja sähköenergian sekä veden hintaa kuvataan jakamalla vuotuiset toteutuneet kustannukset mitatulla kulutuksella.
Kiinteistöjen ylläpitoon sisältyvien palvelujen kustannukset nousivat koko maassa viime vuonna keskimäärin 1,2 prosenttia. Palveluja ovat esimerkiksi käyttö ja huolto, siivous sekä ulkoalueiden hoito. Eniten palvelukustannukset nousivat pääkaupunkiseudulla, 2,4 prosenttia.
Asuinkerrostalojen kiinteistöverokustannus kasvoi keskimäärin 5,1 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Kiinteistövero nousi pääkaupunkiseudulla hieman alle neljä prosenttia, kun pääkaupunkiseudun ulkopuolella nousu oli lähes kuusi prosenttia.
KTI ylläpitokustannusindeksin tiedot koostuvat ammattimaisten kiinteistösijoittajien kiinteistöjen toteutuneista vuotuisista ylläpitokustannuksista. Vuoden 2023 indeksien aineistossa on yli 2 000 vuokra- tai asumisoikeuskäytössä olevaa kerrostalokiinteistöä.
Asuinkiinteistöissä ilmanvaihtojärjestelmien toimintaa ei aina muisteta tarkkailla asianmukaisella tavalla. Huonosti toimiva ilmanvaihto on kuitenkin riski rakenteille ja asukkaiden terveydelle. Ilmanvaihdon toimivuuteen vaikuttavat sekä yhtiön että osakkaiden toimet.
Sähkön siirtohinnat vaihtelevat suuresti eri yhtiöiden välillä. Selvityksen mukaan kalleimman ja halvimman yleissiirron perusmaksun välillä eroa on noin 36 euroa kuukaudessa. Vertailussa ovat mukana Suomen kaikki jakeluverkkoyhtiöt.
Kerrostalojen koneellisten ilmanvaihtojärjestelmien huoltoon, ylläpitoon ja toiminnan seuraamiseen ei usein kiinnitetä minkäänlaista huomiota. Niistä voi kuitenkin saada energiansäästöä säännöllisillä huoltotoimilla tai uusimalla koko järjestelmä. As Oy Joensuun Sinipossut uusi ilmanvaihdon lämmitysremontin yhteydessä.
Ankarammiksi muuttuvat sääolot laittavat suomalaisetkin vesikatot lujille. Katon vesitiiviyden ja vedenpoiston merkitys kasvavat. Hyvä huolenpito ja ajallaan tehdyt korjaukset käyvät yhä tärkeämmiksi.
Tähtiartikkeli
Tilaajille
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään