Lähiöt eivät juurikaan eroa muista kerrostaloalueista sosiaalisten häiriöiden suhteen. Lähiöiden lievästi korkeampi häiriötaso selittyy sosio-ekonomisella huono-osaisuudella. Lähiöiden huono maine on liioiteltu, selviää Helsingin yliopistossa tarkastettavasta väitöstutkimuksesta, jossa ensimmäistä kertaa laajemmin verrattiin lähiöitä muihin alueisiin.
Suomessa ei ole yleistä lähiöongelmaa sosiaalisten häiriöiden osalta. Lähiöiden välillä on väitöstutkimuksen mukaan kuitenkin eroja. Vuokravaltaiset lähiöt ovat muita lähiöitä rauhattomampia erityisesti jos niissä on paljon kaupungin vuokra-asuntoja.
– Tämä johtuu siitä että vuokravaltaiset alueet ovat tyypillisesti sosio-ekonomisesti huono-osaisempia, mikä taas on yhteydessä asuinalueen sosiaalisiin häiriöihin, kertoo väitöstutkija VTM Teemu Kemppainen.
Tutkimuksen mukaan huono-osaisilla alueilla on usein muita asuinalueita heikompi yksimielisyys käyttäytymissäännöistä ja myös heikompi sosiaalinen kontrolli näiden sääntöjen suhteen. Tämä luo sopivan alusta erilaisille sosiaalisille häiriöille.
Vaikuttamalla asuinalueen hallintasuhderakenteeseen voidaan vaikuttaa myös sen sosio-ekonomiseen rakenteeseen ja siten paikallisen sosiaalisen elämän luonteeseen. Esimerkiksi Helsingin kaupungin jo 1960-luvulta harjoittama sosiaalisen sekoittamisen politiikka saa väitöstutkimuksesta empiiristä tukea.
– Sekoitetumman alueen väestöpohja on tasapainoisempi, paikallinen sosiaalinen elämä tehokkaammin säänneltyä ja yhteiselo siten rauhallisempaa, Kemppainen toteaa.
Väitöstutkimus tarkasteli subjektiivisia turvattomuuden kokemuksia ja sosiaalisen epäjärjestyksen havaintoja erilaisilla asuinalueilla. Tutkimus keskittyi erityisesti 1960- ja 1970-luvuilla rakennettuihin lähiöihin.
Tutkimus hyödynsi kolmea laajaa kyselyaineistoa, joissa yhdisteltiin kyselytietoa asukkaiden kokemuksista ja rekisteritietoa asuinalueen sosio-demografisista tekijöistä. Tutkimusalue vaihteli Helsingistä koko maahan.
VTM Teemu Kemppainen väittelee 10.6.2017 kello 12 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta ”Disorder and insecurity in a residential context – A study focusing on Finnish suburban housing estates built in the 1960s and 1970s” (Epäjärjestys ja turvattomuus asuinalueella). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Metsätalo, sali 2, Unioninkatu 40.
Vastaväittäjänä on professori Jani Erola, Turun yliopisto, ja kustoksena toimii professori Heikki Hiilamo.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.
Kiinteistönomistajat tuntevat huonosti velvollisuutensa väestönsuojan hoitamisesta. Kun taloyhtiöt ovat luopuneet talokohtaisista talonmiehistä ja siirtyneet käyttämään huoltoyhtiöitä, rakennuksessa läsnä oleva ja sen ominaisuudet tunteva vastuuhenkilö puuttuu.
Suurin osa helsinkiläisistä kokee olonsa turvalliseksi omalla asuinalueellaan, myös viikonloppuiltaisin. Turvallisuuden kokemukset ovat kuitenkin viime vuosina heikentyneet. Pääkaupunkilaiset ovat myös huolissaan asuinalueiden eriarvoisuudesta.
Syksyllä taloyhtiön pihatalkoissa saattaa olla työlistalla puiden ja pensaiden karsimista. Työ täytyy ajoittaa sellaiseen ajankohtaan, ettei karsiminen aiheuta kasvin kuolemaa. Myös tekotapa täytyy valita niin, ettei se vahingoita kasvia.
Vuokra-asumiseen liitetään yleisesti myönteisiä mielikuvia, kuten helppous, vaivattomuus ja huolettomuus. Raklin teettämän tutkimuksen mukaan nuorista jopa 80 prosenttia kertoi näkevänsä vuokra-asumisen myönteisenä.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään