Lähiöiden huono maine on liioiteltu

Lähiöt eivät juurikaan eroa muista kerrostaloalueista sosiaalisten häiriöiden suhteen. Lähiöiden lievästi korkeampi häiriötaso selittyy sosio-ekonomisella huono-osaisuudella. Lähiöiden huono maine on liioiteltu, selviää Helsingin yliopistossa tarkastettavasta väitöstutkimuksesta, jossa ensimmäistä kertaa laajemmin verrattiin lähiöitä muihin alueisiin.

Suomessa ei ole yleistä lähiöongelmaa sosiaalisten häiriöiden osalta. Lähiöiden välillä on väitöstutkimuksen mukaan kuitenkin eroja. Vuokravaltaiset lähiöt ovat muita lähiöitä rauhattomampia erityisesti jos niissä on paljon kaupungin vuokra-asuntoja.

– Tämä johtuu siitä että vuokravaltaiset alueet ovat tyypillisesti sosio-ekonomisesti huono-osaisempia, mikä taas on yhteydessä asuinalueen sosiaalisiin häiriöihin, kertoo väitöstutkija VTM Teemu Kemppainen.

Tutkimuksen mukaan huono-osaisilla alueilla on usein muita asuinalueita heikompi yksimielisyys käyttäytymissäännöistä ja myös heikompi sosiaalinen kontrolli näiden sääntöjen suhteen. Tämä luo sopivan alusta erilaisille sosiaalisille häiriöille.

Sosiaalisen sekoittamisen politiikka tehoaa

Vaikuttamalla asuinalueen hallintasuhderakenteeseen voidaan vaikuttaa myös sen sosio-ekonomiseen rakenteeseen ja siten paikallisen sosiaalisen elämän luonteeseen. Esimerkiksi Helsingin kaupungin jo 1960-luvulta harjoittama sosiaalisen sekoittamisen politiikka saa väitöstutkimuksesta empiiristä tukea.

– Sekoitetumman alueen väestöpohja on tasapainoisempi, paikallinen sosiaalinen elämä tehokkaammin säänneltyä ja yhteiselo siten rauhallisempaa, Kemppainen toteaa.

Väitöstutkimus tarkasteli subjektiivisia turvattomuuden kokemuksia ja sosiaalisen epäjärjestyksen havaintoja erilaisilla asuinalueilla. Tutkimus keskittyi erityisesti 1960- ja 1970-luvuilla rakennettuihin lähiöihin.

Tutkimus hyödynsi kolmea laajaa kyselyaineistoa, joissa yhdisteltiin kyselytietoa asukkaiden kokemuksista ja rekisteritietoa asuinalueen sosio-demografisista tekijöistä. Tutkimusalue vaihteli Helsingistä koko maahan.

VTM Teemu Kemppainen väittelee 10.6.2017 kello 12 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta ”Disorder and insecurity in a residential context – A study focusing on Finnish suburban housing estates built in the 1960s and 1970s” (Epäjärjestys ja turvattomuus asuinalueella). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Metsätalo, sali 2, Unioninkatu 40.

Vastaväittäjänä on professori Jani Erola, Turun yliopisto, ja kustoksena toimii professori Heikki Hiilamo.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle kahden viikon välein!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

huoneistoa hoidetaan huonosti

17.2.2023

Vuokrasopimuksen voi purkaa, jos huoneistoa hoidetaan huonosti

Jos vuokralainen hoitaa asuntoa huonosti, vuokranantajalla on oikeus purkaa vuokrasopimus. Huoneiston huolelliseen hoitamiseen voidaan katsoa kuuluvan ainakin huoneiston tavanomainen puhtaanapito ja sen siivoaminen. Suuri tavaramäärä asunnossa vaikeuttaa siivousta ja on paloturvallisuusriski.

Tilaajille

ikkunaremontilla

17.8.2023

Kaupallinen yhteistyö

Ikkunaremontilla taloyhtiön ilme ja asumisviihtyvyys uudelle tasolle

Ikkunaremontin avulla suuren helsinkiläisen taloyhtiön ilme saatiin päivitettyä yhtenäiseksi, ja asumisviihtyvyys nostettiin uudelle tasolle tehdasasenteisten sälekaihdinten, sekä sujuvan mobiilikuuluvuuden takaavien Antennilasien avulla.

Pihla-Tiivi

osakas piha

3.7.2023

Kuka vastaa osakkaan käyttöön rajatun piha-alueen hoidosta?

Yhtiöjärjestyksessä määrätään, onko osakkaan käyttöön rajattu piha taloyhtiön vai osakkaan hallinnassa. Jos yhtiöjärjestyksessä ei ole mainintaa pihojen hallinnasta, on pihan kunnossapitovastuu yhtiöllä. Osakkaalla on kuitenkin aina hoitovastuu käytössään olevasta pihasta.

Tilaajille

osakkeen ulosmittaus

20.11.2023

Mitä tarkoittaa osakkeen ulosmittaus?

Ulosmittaus tarkoittaa, että velallisena oleva osakkeenomistaja ei saa ulosmittauspäätöksen jälkeen luovuttaa tai pantata ulosmitattua osaketta tai muutoin määrätä siitä. Ulosmittauksen lopputuloksena ulosottoviranomainen myy osakkeen.

Tilaajille

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti