Lähiöt eivät juurikaan eroa muista kerrostaloalueista sosiaalisten häiriöiden suhteen. Lähiöiden lievästi korkeampi häiriötaso selittyy sosio-ekonomisella huono-osaisuudella. Lähiöiden huono maine on liioiteltu, selviää Helsingin yliopistossa tarkastettavasta väitöstutkimuksesta, jossa ensimmäistä kertaa laajemmin verrattiin lähiöitä muihin alueisiin.
Suomessa ei ole yleistä lähiöongelmaa sosiaalisten häiriöiden osalta. Lähiöiden välillä on väitöstutkimuksen mukaan kuitenkin eroja. Vuokravaltaiset lähiöt ovat muita lähiöitä rauhattomampia erityisesti jos niissä on paljon kaupungin vuokra-asuntoja.
– Tämä johtuu siitä että vuokravaltaiset alueet ovat tyypillisesti sosio-ekonomisesti huono-osaisempia, mikä taas on yhteydessä asuinalueen sosiaalisiin häiriöihin, kertoo väitöstutkija VTM Teemu Kemppainen.
Tutkimuksen mukaan huono-osaisilla alueilla on usein muita asuinalueita heikompi yksimielisyys käyttäytymissäännöistä ja myös heikompi sosiaalinen kontrolli näiden sääntöjen suhteen. Tämä luo sopivan alusta erilaisille sosiaalisille häiriöille.
Vaikuttamalla asuinalueen hallintasuhderakenteeseen voidaan vaikuttaa myös sen sosio-ekonomiseen rakenteeseen ja siten paikallisen sosiaalisen elämän luonteeseen. Esimerkiksi Helsingin kaupungin jo 1960-luvulta harjoittama sosiaalisen sekoittamisen politiikka saa väitöstutkimuksesta empiiristä tukea.
– Sekoitetumman alueen väestöpohja on tasapainoisempi, paikallinen sosiaalinen elämä tehokkaammin säänneltyä ja yhteiselo siten rauhallisempaa, Kemppainen toteaa.
Väitöstutkimus tarkasteli subjektiivisia turvattomuuden kokemuksia ja sosiaalisen epäjärjestyksen havaintoja erilaisilla asuinalueilla. Tutkimus keskittyi erityisesti 1960- ja 1970-luvuilla rakennettuihin lähiöihin.
Tutkimus hyödynsi kolmea laajaa kyselyaineistoa, joissa yhdisteltiin kyselytietoa asukkaiden kokemuksista ja rekisteritietoa asuinalueen sosio-demografisista tekijöistä. Tutkimusalue vaihteli Helsingistä koko maahan.
VTM Teemu Kemppainen väittelee 10.6.2017 kello 12 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta ”Disorder and insecurity in a residential context – A study focusing on Finnish suburban housing estates built in the 1960s and 1970s” (Epäjärjestys ja turvattomuus asuinalueella). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Metsätalo, sali 2, Unioninkatu 40.
Vastaväittäjänä on professori Jani Erola, Turun yliopisto, ja kustoksena toimii professori Heikki Hiilamo.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.
Radiostakin tutuksi tullut Kalle Talonen liputtaa lähiöiden puolesta ja on tehnyt podcast-sarjan turkulaisista lähiöistä. Hän itse viihtyy perheineen Turun Hepokullan lähiössä luonnon, liikuntamahdollisuuksien ja hyvien palveluiden äärellä.
Isännöinnin mainetta ei korjata näyttävällä kampanjalla, vaan tekemällä työ tutuksi ja osoittamalla sen laatu arjessa, sanoo Isännöintiliiton uusi toimitusjohtaja Otto Mattsson. Hän kannustaa taloyhtiöitä vaatimaan laatua ja näkemään isännöinnin investointina.
Yli puolet kiinteistönvälittäjien asuntokaupoista tehdään jo sähköisesti ja tahdin uskotaan vain kiihtyvän. Taloyhtiöille muutos tarkoittaa siirtymää paperimapeista digiaikaan. Myös huoneistotietojärjestelmän tiedot on pidettävä tarkasti ajan tasalla.
Asunto-osakeyhtiölain uudistuksen tavoitteena on auttaa taloyhtiöitä puuttumaan esimerkiksi kannattamattomien liikehuoneistojen aiheuttamiin häiriöihin. Toimitilavälityksen ammattilainen ei kuitenkaan usko uudistuksen helpottavan taloyhtiöitä, joilla on ollut ongelmia jo pidempään.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään