Laaja työsulku rakennusteollisuuteen

Rakennusteollisuus RT:n toimialaliitot julistavat rakennusteollisuuteen kattavan työsulun 9. toukokuuta alkaen. Sulku koskee liittoyhteisön kaikkien toimialojen jäsenyrityksiä. Sulku on puolustustoimenpide Rakennusliiton käynnistämille ja ilmoittamille lakoille.

Rakennustuoteteollisuudessa on tällä hetkellä meneillään Rakennusliiton 19. huhtikuuta aloittama ensimmäinen lakko, joka kohdistuu seitsemään betoniyritykseen. Maanantaina Rakennusliitto ilmoitti uusista lakoista, jotka tulevat kestämään kesäkuulle saakka. Uusi lakkoryväs koskee useita merkittäviä yrityksiä niin rakennustuoteteollisuudesta, talotekniikasta, pintaurakoinnista kuin infrarakentamisestakin, mikä käytännössä vie myös talonrakentamisesta toimintaedellytykset.

– Työsulku on järeä toimenpide, jonka ainoa tavoite on jouduttaa lakkoilun lopettamista ja sopimukseen pääsemistä. Rakennusliiton valitsema repaleisten lakkojen tie olisi pahimmillaan voinut pitkittää kriisiä syksyyn saakka ja aiheuttaa mittavia vahinkoja niin yrityksille kuin monille sivullisillekin, Rakennusteollisuus RT ry:n hallituksen puheenjohtaja Harri Kailasalo sanoo.

Kailasalon mukaan sulussa sen enempää kuin lakossakaan ei voita rahallisesti kukaan. Sen sijaan taloudelliset menetykset ovat huomattavia. Sulun vaikutukset lähentelevät arviolta 50 miljoonaa euroa päivässä.

– Haluamme minimoida työtaistelutoimien kokonaiskeston ja -vaikutukset. Toivomme pääsevämme Rakennusliiton kanssa rakentaviin keskusteluihin ja sopimaan yhteisestä ratkaisusta. Tällaista kriisiä ei rakennusalalle ole toivonut kukaan. Vielä voidaan välttää vakavammat vahingot.

Lakkojen ja työsulun juurisyynä on Rakennusliiton ja Rakennusteollisuuden erimielisyys palkankorotuksista.

– Olemme sitoutuneet palkankorotuksissa niin sanottuun yleiseen linjaan ja Suomen kilpailukyvyn puolustamiseen. Rakentaminen vaikuttaa vientiteollisuuden kustannuksiin ja osa rakennusteollisuuden yrityksistä kilpailee kansainvälisten yritysten kanssa. Rakentamisen kustannustason nousu näkyy myös suoraan esimerkiksi suomalaisten verorahoilla rahoitettujen infrahankkeiden kustannuksissa, Harri Kailasalo toteaa.

Rakennusteollisuus on tarjonnut samantasoista palkkaratkaisua kuin kaikki muut palkansaajat ovat tähän mennessä hyväksyneet. Rakennusliitto haluaa sopia muita aloja suuremmista palkankorotuksista.

– Emme ole voineet myöntyä Rakennusliiton palkkavaatimuksiin, jotka ovat lähes kaksinkertaiset teollisuuden muihin aloihin ja julkiseen sektoriin nähden. Rakennusalan palkkakehitys on ollut 2000-luvun muutenkin vahvaa, Rakennusteollisuus RT:n työmarkkinajohtaja Tapio Kari sanoo.

Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus ja toimialaliittojen hallitukset päättivät työsulusta 25. huhtikuuta. Työsulkuun osallistuvat Talonrakennusteollisuuden, Rakennustuoteteollisuuden, Infran, LVI-Teknisten Urakoitsijoiden, Pintaurakoitsijoiden, Kattoliiton sekä Lattian- ja seinänpäällysteliiton jäsenyritykset. Sulun ulkopuolelle jäävät muutamat rakennustuoteteollisuuden prosessiteollisuuden jäsenyritykset sekä yhteiskunnalle elintärkeät toiminnot ja sellaiset toiminnot, jotka suuntautuvat muualle kuin rakennusteollisuuteen. Työsulussa työnteko ja palkanmaksu keskeytetään. 

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

1.7.2015

Laajakaista – kuka päättää ja kuka maksaa?

Taloyhtiöt ajantasaistavat kiinteistöjään ja samalla monet tietoliikennepalveluyritykset tarjoavat monipuolisia laajakaistaliittymiä. Tämä nostaa esille keskustelun siitä, miten asiasta tulisi taloyhtiössä päättää ja joutuvatko kustannuksista maksamaan myös ne, jotka eivät palveluja tarvitse. Yhtiökokouksen päätökset Nykyisin huoneistokohtaisen laajakaistayhteyden katsotaan olevan tavanomaista asumisen tasoa, joten yhtiö voi päättää uuden tiedonsiirtoverkon asentamisesta rakennukseen ja myös laajakaista -palvelun käyttöönotosta yhtiökokouksen enemmistöpäätöksellä.

9.1.2019

Vuoden 2018 lakipähkinät

Tähän artikkeliin on koottu kaikki Suomen Kiinteistölehdessä vuonna 2018 julkaistut lakipähkinät. Tilintarkastaja vai toiminnantarkastaja? Heinäkuussa 2010 muuttunut asunto-osakeyhtiölaki toi kokonaan uuden käsitteen asunto-osakeyhtiömaailmaan – toiminnantarkastus ja toiminnantarkastaja.

2.11.2017

Isännöintipalvelujen yleiset sopimusehdot ISE 2007

1 § Soveltamisala Yleisiä sopimusehtoja noudatetaan toimeksisaajan ja tilaajan välillä isännöintipalveluista tai muista vastaavista kiinteistöjohtamista koskevista palveluista tehdyissä sopimuksissa. Yleisistä sopimusehdoista voidaan poiketa sopimalla niistä toisin. 2 § Tavoitteellinen sopimussuhde Sopijapuolet pyrkivät pitkäjänteiseen yhteistyöhön sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi.

13.10.2015

Yhtiöön tuli laajakaista ja vesimittarit – maksaako vuokralainen?

Taloyhtiöissä siirrytään vähitellen mittarilukemiin perustuvaan vesimaksulaskutukseen. Samalla yhteiskuntamme edellyttää nopeita internet-yhteyksiä, joten yhä useampi taloyhtiö on ottanut käyttöönsä laajakaistan. Vuokranantaja ei välttämättä ole osannut ennakoida tällaisten maksujen käyttöönottoa vuokrasopimusta tehdessään.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti