Asumiseen kului 66 terawattituntia (TWh) energiaa vuonna 2016. Kulutus kasvoi kahdeksan prosenttia edellisestä vuodesta. Vuosi 2016 oli selvästi kylmempi kuin vuosi 2015, vaikka vuoden lämmitystarve oli edelleen pitkän aikavälin lämmitystarvetta matalampi. Edelliseen vuoteen verrattuna tilojen lämmitysenergian kulutus kasvoi 10 prosenttia. Kotitalouslaitteiden energiankulutus kasvoi viisi prosenttia, mikä johtui lähinnä autojen lämmitystarpeen kasvusta. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen asumisen energiankulutus –tilastoon.
Asumisen energiankulutus 2010-2016
Asumisen energiankulutuksesta 68 prosenttia kohdistui asuinrakennusten tilojen lämmitykseen, 15 prosenttia käyttöveden lämmitykseen ja viisi prosenttia saunojen lämmitykseen. Sähkölaitteiden, ruoan valmistuksen ja valaistuksen osuus oli vajaa 13 prosenttia. Asumisen osuus energian loppukäytöstä on keskimäärin 20 prosenttia.
Asumiseen käytettiin sähköä vajaat 23 TWh vuonna 2016. Sähkön kulutus nousi kahdeksan prosenttia edellisestä vuodesta. Sähköstä 47 prosenttia kului tilojen lämmitykseen ja 36 prosenttia kotitalouslaitteisiin. Loppuosa sähköstä kului käyttöveden ja saunojen lämmitykseen. Energialähteistä seuraavaksi eniten asumiseen käytettiin kaukolämpöä ja puuta. Asumisen osuus energian loppukäytöstä on keskimäärin 20 prosenttia.
Asuinrakennusten tilojen lämmitykseen kului energiaa 45 TWh vuonna 2016. Kulutus nousi 10 prosenttia edellisestä vuodesta. Tilojen lämmityksen yleisimmät energialähteet olivat kaukolämpö, puu ja sähkö, joiden osuus oli 85 prosenttia tilojen lämmitysenergian kulutuksesta. Seuraavaksi yleisin energialähde oli lämpöpumppuenergia. Lämpöpumppujen käyttö lämmitykseen on kasvanut merkittävästi vuosituhannen alusta. Tämä näkyy tilastossa sekä lämpöpumppuenergian että sähkönkäytön kasvuna. Lämpöpumppuenergia on lämpöpumppujen ympäristöstä talteen ottamaa energiaa. Lämpöpumppujen sähkönkäyttö sisältyy asumisen energiatilastossa lämmityksen sähkönkulutukseen. Lämpöpumput pienentävät lämmityssähkönkäyttöä silloin, kun ne korvaavat perinteistä sähkölämmitystä. Uudisrakentamisessa ja korvattaessa esimerkiksi polttoöljyä sähkönkäyttö kasvaa. Ilmalämpöpumppujen jäähdytyskäyttö on toistaiseksi mukana vain sähkönkulutuksena.
Lämmitysenergian tarpeeseen vaikuttaa lämmitettävän pinta-alan ja rakennuskannan energiatehokkuuden lisäksi ulkoilman lämpötila. Sen muutoksia seurataan lämmitystarveluvuilla. Pitkän ajan vertailussa vuosi 2016 oli edelleen lämmin, vaikka se olikin selvästi kylmempi kuin ennätyslämmin vuosi 2015. Kulutus kuitenkin nousi vähemmän kuin lämmitystarveluku siitä huolimatta, että lämmitettävä pinta-ala edelleen kasvaa noin prosentin vuodessa. Tämä viittaa energiatehokkuuden paranemiseen.
Saunojen lämmitykseen käytettiin noin 3 TWh energiaa vuonna 2016. Vajaat kaksi kolmasosaa energiasta oli puuta ja reilut kolmannes sähköä. Käyttöveden lämmityksen energiankulutus oli 10 TWh.
Kotitalouslaitteiden, eli ruoan valmistuksen, valaistuksen ja muiden sähkölaitteiden, energiankulutus vuonna 2016 oli reilu 8 TWh. Laitteiden osuus koko asumisen energiasta oli noin 11 prosenttia. Tästä ruoan valmistukseen, eli liesien ja uunien käyttöön, kului prosentti ja valaistukseen kaksi ja puoli prosenttia. Loppu yhdeksän prosenttia kului muissa sähkölaitteissa. Näihin kuuluvat mm. ruoan valmistuksen pienlaitteet, kylmälaitteet, pesu- ja kuivauskoneet, televisiot ja tietokoneet laitteineen, hissit ja autonlämmitys. Edellisvuotta kylmempi talvi nosti laitesähkön kulutusta.
Asumisen energiankulutus -tilasto perustuu tilojen, käyttöveden ja saunojen lämmitysenergian kulutuksen osalta Tilastokeskuksen laskentamalliin, jossa on hyödynnetty useita eri tietolähteitä. Osa tiedoista on jouduttu arvioimaan, kun tietolähteinä käytettyjen kyselytutkimusten tutkimusväli on pidentynyt.
Tilaston käsitteistö vastaa EU:n energiatilastoasetuksen jaottelua kotitalouksien energiankäytölle. Jaottelun mukaan tilojen lämmitys, käyttöveden lämmitys, ruoanvalmistus, sähkölaitteet ja saunojen lämmitys raportoidaan eriteltyinä.
Lähde: Asumisen energiankulutus 2016, Tilastokeskus
1960-70-lukujen lähiötaloyhtiöt kamppailevat vanhojen kylmäkellareiden kanssa: niiden ylläpitäminen tulee kalliiksi ja käyttöaste on pieni. Helsinkiläisessä taloyhtiössä kylmäkellarit uudistettiin, ja tilaa vapautui muuhun käyttöön.
Picote tunnetaan rakenteita rikkomattomasta tekniikastaan myös Yhdysvalloissa, jonne se laajentui jo vuonna 2013. Nykyään Picotella työskentelee Pohjois-Amerikassa jo 10 työntekijää. Yritys laajentuu edelleen ja tekee jatkuvasti uusia innovaatioita.
Picote
Kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat nousseet tänäkin vuonna tuntuvasti, ja nousu on ollut aiempaa laaja-alaisempaa. Vertailun kalleimmat kunnat ovat Helsinki, Järvenpää ja Hämeenlinna. Sähköenergia on halventunut, mutta perusmaksut ja siirtohinnat nousseet.
Asuntoaloitusten kokonaismäärä painuu tänä vuonna alle puoleen viimevuotisesta, arvioi Rakennusteollisuus RT suhdanne-ennusteessaan. Korjausrakentamisen osalta juuri päättynyt budjettiriihi toi pettymyksen.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään