Asumisoikeusasuntojen uudistuotanto on vaakalaudalla, jos hallituksen linjaukset toteutuvat, eikä kohteiden rakennuttamiseen enää myönnetä tukia. Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:n toimitusjohtaja Jari Riskilä pitää linjauksia yleisen edun vastaisina ja toivoo niiden vielä muuttuvan.
KUKA?
Jari Riskilä
Ammatti: Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:n toimitusjohtaja vuodesta 2018. Keväästä 2023 Suomen ensimmäisen asumisoikeusasioiden neuvottelukunnan puheenjohtaja. Asumisalan kokemusta muun muassa NAL-asunnot Oy:n toimitusjohtajana 2012–17 ja VVO:ssa 1998–2012 eri tehtävissä.
Koulutus: Varatuomari 1995, oikeustieteen kandidaatti 1992, Helsingin yliopisto.
Harrastukset: Veneily, retkeily, laskettelu ja liikunta eri muodoissaan.
MIKÄ?
Asumisoikeusjärjestelmä (aso) perustettiin Suomeen 1990-luvun alussa omistus- ja vuokra-asumisen välimuodoksi. Aso-asunnot rahoitetaan enintään 85-prosenttisesti valtion korkotukilainalla. Loput katetaan asukkaiden maksamina asumisoikeusmaksuina. Aso-kohteista noin puolet sijaitsee pääkaupunkiseudulla. Asumismuodon etuna pidetään joustavuutta, mikä mahdollistaa muun muassa työvoiman liikkuvuuden. Aso-asuntoa haetaan järjestysnumerolla, joka on samanaikaisesti voimassa koko Suomessa.
Miksi aso-järjestelmä tulisi säilyttää?
Artikkeli on kirjautuneille
Lue tämä artikkeli ilmaiseksi!
Kiinteistömedia-tilin luomalla pääset lukemaan tämän artikkelin ilmaiseksi. Luo tunnus tai kirjaudu sisään!
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään