Vuokranantajien korkokulut ovat voineet moninkertaistua vuoden sisällä ja samalla hoitovastikkeet ovat nousseet monissa taloyhtiöissä. Kustannusten nousu ei kuitenkaan automaattisesti mahdollista vuokrankorotuksia, muistuttaa Suomen Vuokranantajat.
Lain mukaan vuokran tarkistamisesta voidaan sopia vuokranantajan ja vuokralaisen välillä. Yleensä vuokrankorotus perustuukin selkeään ennalta sovittuun vuokrankorotusehtoon. Yleisimpiä käytössä olevia korotusehtoja ovat vuokrankorotusten sitominen elinkustannusindeksiin tai johonkin tiettyyn prosenttiperusteiseen vaihteluväliin.
– Jos vuokrankorotuksesta ei ole sovittu vuokrasopimuksessa, kannattaa neuvotella asiasta vuokralaisen kanssa. Hyvän vuokratavan mukaan neuvottelut tulisi aloittaa puoli vuotta ennen korotuksen voimaantuloa, kertoo Vuokranantajien lakiasiainjohtaja Tarik Ahsanullah.
Alkusyksy on uusien vuokrasopimusten sesonkiaikaa. Sekä vuokranantajat että vuokralaiset kiinnittävät nykyään vuokrankorotusehtoihin aiempaa enemmän huomiota, ja vuokrankorotusehto kannattaakin Ahsanullahin mukaan kirjata vuokrasopimukseen.
– Vuokrankorotuksesta ei voi sopia rajoituksetta. Laissa on yksiselitteisesti kielletty sellainen vuokrankorotusehto, jossa vuokranantaja saisi päättää vuokrankorotuksista täysin oman mielensä mukaan. Jokin peruste on siten oltava, mutta se voidaan muotoilla joustavaksi.
Jos vuokrankorotus ei ole vuokranantajan kannalta tarkoituksenmukainen, vuokraa ei ole pakko korottaa sovittujen ehtojen mukaista maksimimäärää tai ollenkaan. Tuoreimpien tilastojen mukaan vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat vuodentakaisesta 1,3 prosenttia. Samaan aikaan monissa vuokrasopimuksissa viitattu elinkustannusindeksi on noussut 6,2 prosenttia.
– Toimivilla vapailla vuokramarkkinoilla kulloinenkin vuokrataso määräytyy yksinkertaisesti kysynnän ja tarjonnan perusteella. Ennen vuokrankorotusten tekemistä kannattaa tutustua paikallisen markkinan tilanteeseen.
Lue lisäksi: Näin teet vuokrankorotuksen oikein
Rakentamisen määrä pääkaupunkiseudulla vähenee Raklin mukaan voimakkaasti tänä vuonna. Asuntoaloitusten määrä on rajussa laskussa, mutta korjausrakentamisella on kysyntää. Rakennuskustannusten nousu hidastui kiivaan alkuvuoden jälkeen.
Kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat nousseet tänäkin vuonna tuntuvasti, ja nousu on ollut aiempaa laaja-alaisempaa. Vertailun kalleimmat kunnat ovat Helsinki, Järvenpää ja Hämeenlinna. Sähköenergia on halventunut, mutta perusmaksut ja siirtohinnat nousseet.
Ensi vuoden talousarviossa on otettava huomioon kasvavat kustannukset, muistuttaa Kiinteistöliitto. Sähkön hinta pysyy korkealla ja lämmityskulut nousevat edelleen. Budjettiin kannattaa jättää liikkumavaraa.
Korkojen ja kustannustason nousu sekä talouden epävarmuudet vähentävät rakentamisen ja kiinteistökauppojen määrää, kertoo Rakli. Rakennuskustannusten raju nousu kuitenkin hiipuu. Vuokra-asuntojen kysyntä vilkastuu ja vuokrat nousevat suurissa kaupungeissa.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään