Kunnosta väestönsuojasi ajan tasalle

Suomessa on suojapaikkoja noin 4,5 miljoonalle ihmiselle, ja olemme kansainvälistä kärkeä muiden Pohjoismaiden sekä Israelin ja Sveitsin ohella. Harvassa maassa väestönsuojia ylipäänsä rakennetaan.

Rauhan oloissa suojautumistarvetta voivat aiheuttaa äkilliset säteily- tai kemikaalionnettomuudet, joilta suojaudutaan lähtökohtaisesti omaan asuntoon. Sotilaallinen kriisi harvoin syntyy täysin odottamatta.

Useimmissa suomalaisissa kerrostaloissa on jonkinlainen väestönsuoja, mutta onko se nykykunnossaan edes aikakautensa määräysten tasalla? Väestönsuoja voi pursuta asukkaiden tavaraa, suojatarvikkeita voi olla kadonnut, ja ovien sekä luukkujen kumitiivisteet voivat olla pilalle hapertuneet.

Suojatilan kunnostamisen voi aloittaa tarkistamalla välineistön tallella olon ja kunnon. Puutteet pitää paikata ja rikkinäinen vaihtaa ehjään. Listan väestönsuojan tarpeistosta saat esimerkiksi PKS-Kiinteistöturvan sivuilta.

Taloyhtiöiden väestönsuojat voivat normaalioloissa palvella vaikkapa pyöräkellareina tai häkkivarastoina. Ne pitää kuitenkin saada 72 tunnissa väestönsuojakuntoon.

Mikäli tiloja käytetään normaalioloissa häkkivarastona, kannattaa komeroiden tyhjennyksestä laatia etukäteen toimintamalli. Esimerkiksi lukkojen vara-avainten on hyvä olla saatavilla.

Oman talon suojatilaan tutustumisen ohella kannattaa selvittää, onko alueella yleistä väestönsuojaa. Reitti sinne on syytä tarkistaa ennen todellista tarvetta. Talokohtaisten suojien sijasta saman alueen taloyhtiöillä voi olla myös yhteissuoja.

Lauttasaaressa tartuttiin toimeen

Helsingin Lauttasaaressa osoitteessa Otavantie 12 turvallisuusasiat on saatettu kuntoon taloyhtiön puheenjohtajan ja hallituksen määrätietoisella toiminnalla. Vuonna 1963 valmistuneessa talossa on 32 huoneistoa. Kun Lars Lindeman valittiin taloyhtiön hallituksen puheenjohtajaksi, hän otti muiden projektien ohella turvallisuusasiat työn alle.

– Suojatilaan on rakennettu aikanaan häkkivarastot. Aloitimme käytäville kertyneen ylimääräisen irtotavaran poistamisella, kertoo Lindeman.

Suojatilojen taso vaihtelee paljonkin. Etenkin vanhemmissa taloissa on kansan kielellä vain pommisuoja, jota ei aina edes saa kaasu- ja säteilytiiviiksi. Jos tilassa on paljon putkistojen tai sähköjohtojen läpivientejä tai tarkistusluukkuja, tiiviiksi saaminen edellyttäisi suuria korjauksia eikä välttämättä onnistuisi sittenkään.

Otavantie 12:n suojatilassa on ylipainepuhallin, jolla sinne saadaan tarvittaessa ylipaine estämään kaasujen ja säteilyn pääsyä sisään. Suojan tiiviys pitää todeta kymmenen vuoden välein, ja puhallin kannattaa tarkistaa vuosittain.

– Suojan tiiviyskoe on tehty viimeksi neljä vuotta sitten, puhaltimen toiminnan tarkastamme vuosittain ja huollamme kaikki laitteet kahden vuoden välein.

Tiiviystarkastukseen tarvitaan alan osaajaa. Otavantie 12 on käyttänyt Malkit Oy:tä. Sieltä taloyhtiö on hankkinut myös varustetäydennystä.

Joskus väestönsuojan hätäuloskäynti on peitetty jopa piha-asfaltilla, joten uloskäynnin sijainti ja toiminta pitää varmistaa.

– Hätäuloskäynnin kiinni ruostunut ovi piti avata väkisin, jolloin toinen sarana katkesi, kertoo Lindeman.

Turvallisuuskävely työkaluksi

Varsin pitkälle pääsee kokoamalla ja päivittämällä turvallisuusdokumentaation ja laatimalla puuttuvan osan aineistoa.

Turvallisuuskävely on nimitys tarkistuslistalle ja katselmukselle. Se on samalla tapa saada asukkaat ja taloyhtiön hallitus tapaamaan turvallisuusasioiden äärellä. Valmiin lomakkeen voi tulostaa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) nettisivuilta/Turvallisuuskävely.

– Turvallisuuskävely on mainio keino kertoa turva-asioista asukkaille konkreettisesti oman talon tiloissa.

Tarkistuslistan avulla hallitus voi tunnistaa puutteet ja ottaa ne työn alle. SPEKin lomaketta voi hyödyntää sellaisenaan tai vaikkapa Excel-taulukoksi muunnettuna oman taloyhtiön asioita lisäten.

– Järjestimme taloyhtiössämme turvallisuuskävelyn turvallisuustiimin ja hallituksen kanssa. Tämänhän voisi joskus toteuttaa kaikkien asukkaiden kanssa vaikka pihatalkoiden ja kesäisen grilli-illan yhteydessä, visioi Lindeman.

Pelastusviranomaisten laatima paloturvallisuuden itsearviointilomake on myös hyvä työkalu. Asianmukaisesti täytettynä ja pelastuslaitokselle palautettuna tämä korvaa palotarkastuksen.

Itsearvioinnin suorittaminen määrävälein on lakisääteistä. Alueellinen pelastuslaitos lähettää vuosittain itsearviointimateriaalit niihin asuinkiinteistöihin, joissa tarkastus on kulloinkin ajankohtainen.

Turvatiimi asukkaiden asialla

Taloyhtiön turvallisuudesta vastaa viime kädessä hallitus, mutta se voi delegoida turvallisuustehtäviä eteenpäin. Erikseen nimetyn vastuuhenkilön valitseminen ei ole lakisääteistä, mutta on hyvin suotavaa, että turvallisuusasioista huolehtiminen on selvästi vastuutettu. Lars Lindeman suosii työryhmiä.

– Taloyhtiöön tullessani tuvallisuusasiat olivat yhden asukkaan vastuulla. Hallitus perusti kaksihenkisen turvatiimin. Lisäksi toimin itse tarvittaessa tiimin jäsenenä.

Uudeksi jäseneksi turvatiimiin valittiin osakas Minna Nikola, joka on tarttunut aktiivisesti toimeen. Turvallisuus on monien pienten asioiden summa.

– Teimme riskikartoituksen ja laadimme turvallisuuskävelyn taulukkomuotoon tarkistuslistaksi. Näiden pohjalta päivitimme pelastussuunnitelman.

Turvallisuus ei ole kallista

Asumisturvallisuuden kehittäminen ei välttämättä ole kallista. Suurin kynnys lienee taloyhtiön hallituksen halu tarttua toimeen. Kun toimintamallit ja dokumentit on luotu, jatkossa niiden ylläpito on helpompaa.

– Taloomme hankittiin rakennuksen ilmanvaihdon hätäkatkaisu ja lisäksi kiinnitettiin alakerran seiniin ja oviin puuttuvia opaskylttejä ja toimintaohjeita. Samoin suojeluvälineistö täydennettiin ja väestönsuojan käyttöönotto-ohje päivitettiin, kertoo Nikola.

Juomavesisäiliöitä on oltava riittävästi ja letku niiden täyttämiseen. Kuivakäymälä on välttämätön vähänkin pidempää suojautumistarvetta silmällä pitäen. Talosuojan kuivakäymälä mahtuu säilyttämisen ajaksi yllättävän pieneen pahvilaatikkoon. Suojatilaan kannattaa varata peitteitä, joilla sinne voi eristää käymälänurkkauksen tai -komeron.

Taloyhtiön turvahenkilöstön kannattaa olla asukkaiden kanssa aktiivisessa vuoropuhelussa, jolloin turva-asiat konkretisoituvat ja ne on helpompi omaksua ajoissa.

– Olemme jakaneet pelastussuunnitelmat huoneistoihin. Suurin työ turvallisuusasioiden päivittämisessä on ollut erilaisten dokumenttien laatiminen, Nikola toteaa.

Asukkaille kannattaa antaa selkeät ohjeet oman asunnon turvallisuuden parantamiseksi.

– Ohjeistuksessa kehotamme huolehtimaan huoneistojen palovaroittimista ja ensisammutusvälineistä sekä muusta omatoimisesta varautumisesta. Negatiivisia kommentteja asukkailta ei ole kuulunut.

Turvallisuusasioiden hoito ei ole muodollisuus vaan tärkeä asumisturvallisuuden edellytys. Siksi taloyhtiön turvallisuushenkilöstö kannattaa kouluttaa tehtäviinsä. Koulutusta järjestävät esimerkiksi SPEK sekä turva-alan yritykset ja paikalliset pelastuslaitokset.

Lisätietoa väestönsuojista löytyy SPEKin sivuilta.

Lisätietoa väestönsuojelusta Helsingin pelastuslaitoksen sivuilta.

Juttu on alun perin julkaistu Suomen Kiinteistölehden numerossa 10/2021. Teksti: Seppo Simola Kuvat: Pekka Rousi