Kunnossapitotarveselvityksen tekemisessä on vielä kehitettävää

Kunnossapitotarveselvitys on hallituksen arvio sellaisista yhtiön rakennusten ja kiinteistön kunnossapitoon liittyvistä tarpeista, jotka vaikuttavat olennaisesti esimerkiksi osakehuoneistojen käyttämiseen tai yhtiövastikkeeseen seuraavan viiden vuoden aikana.

Suunnitelmallisuus on käytännössä välttämätöntä, jotta kiinteistöä ja sen palveluita voidaan ylläpitää sekä kehittää osakkaiden ja asukkaiden muuttuvia tarpeita vastaavasti.

Kunnossapitotarveselvityksen lisäksi yhtiökokouksessa on esitettävä hallituksen kirjallinen selvitys yhtiössä suoritetuista huomattavista kunnossapito- ja muutostöistä sekä niiden tekoajankohdat.

Alle 10 vuotta vanhassa kiinteistössä on yleensä riittävää todeta, että kiinteistönpito on ollut rakennuksen käyttö- ja huolto-ohjeen (huoltokirjan) mukaista, rakennuksen osien teknistä käyttöikää on riittävästi jäljellä ja mahdollinen vauriohistoria on otettu huomioon.

Ohjekortti auttaa teknisen käyttöiän arvioinnissa

Teknistä käyttöikää voidaan arvioida esimerkiksi Rakennustietosäätiön julkaiseman ohjekortin, Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot, avulla.

Ohjekortissa esitetään kiinteistön rakenteiden, rakennusosien, järjestelmien ja laitteiden keskimääräiset tekniset käyttöiät, tarkastusvälit, huoltovälit ja kunnossapitojaksot.

Teknistä käyttöikää voidaan arvioida myös rakennuksen käyttöikälaskurin tai Rakennuksen kuntosovelluksen (Raku) avulla. Asuinkiinteistön ensimmäinen kuntoarvio suositellaan tehtäväksi enintään 10 vuota vanhalle kiinteistölle ja se tulisi päivittää noin 5 vuoden välein.

Säännöllisin väliajoin tehtävän arvion avulla saadaan kokonaiskuva kiinteistön teknisestä kunnosta ja energiataloudesta, jolloin kunnossapito- ja korjaustoimet voidaan mitoittaa ja ajoittaa oikein.

Hallituksen pitää noudattaa hyvää kiinteistönpitotapaa

Vaikka yhtiössä ilmenisi pian yhtiökokouksen jälkeen uusi merkittävä kunnossapito- tai korjaustarve, hallituksen ja isännöitsijän ei voida katsoa rikkoneen selvityksen antamista koskevaa säännöstä, jos kunnossapitotarveselvitys on laadittu ja sen perusteena olevat ulkopuoliset arviot on hankittu hyvän kiinteistönpitotavan mukaisesti.

Kunnossapitotarveselvitys on hyödyllinen työväline suunnitelmallisen kiinteistönpidon edistämisessä, mutta sen aseman kirkastaminen muiden työvälineiden, kuten kunnossapitosuunnitelma, rinnalla kaipaa vielä kehittämistä.

Helposti täytettävä käyttöikälaskuri ja Rakennuksen kuntosovellus löytyvät jäsensivuilta www.kiinteistoliitto.fi/jasensivut

Kirjoittaja on Kiinteistöliitto Uusimaan
rakennustekninen kehityspäällikkö,
tekniikan tohtori Jari Virta.

Aiheesta on blogikirjoitus osoitteessa www.ukl.fi/hyrima

Artikkeli: Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

8.11.2021

Asuinrakennusten korjausvelka hipoo 10 miljardia euroa − velka halutaan kuriin lakimuutoksen avulla

Asunto-osakeyhtiöillä on jatkuva tarve korjaustoimille. Raksystemsin Inspections & Surveys -liiketoiminnan johtaja Jari Marttinen esittää, että tilanne parantuisi kunnossapitotarveselvitystä koskevan lainmuutoksen avulla. Oikeusministeriö selvittää parasta aikaa lainmuutostarpeita.

21.1.2022

Kaupallinen yhteistyö

Talvi – Nyt on aika toimia!

Elementtisaumojen uudistaminen tavallisesti vie 1-2 kuukautta taloa kohden, mutta yksittäisen asukkaan kohdalla haitta on vain muutamia päiviä. Julkisivukorjaukset ja huoltotyöt ajoittuvat pääsääntöisesti huhti-marraskuun väliin. Eli aikaan, jolloin parvekkeilla ja pihalla haluttaisiin viettää aikaa, sekä ikkunoita pitää auki.

Saumalaakso

21.1.2022

Kaupallinen yhteistyö

Mitä korjaushankkeen hankesuunnitteluvaiheeseen kuuluu?

Hankesuunnittelua ei turhaan sanota taloyhtiön korjaushankkeen tärkeimmäksi vaiheeksi, sillä sen aikana määritetään hankkeen perusta. Vaiheen lopuksi hankkeelle on määritetty sisältö ja laajuus, alustava kustannusarvio sekä toteutustapa. Hankesuunnittelu alkaa, kun esiselvitysvaiheen jälkeen järjestettävässä yhtiökokouksessa on päätetty vaiheen rahoituksesta ja taloyhtiön hallitukselle on annettu valtuudet hankkeen valmisteluun.

Raksystems

26.10.2021

Elämäntilanteet ja asumisen tarpeet muuttuvat – miten olet varautunut?

Esteettömän asunnon tarve koskettaa monia. Ympäristöministeriön laskelmien mukaan Suomessa tarvitaan miljoona esteetöntä asuntoa vuoteen 2030 mennessä. Pääosa näistä saadaan korjaamalla olemassa olevia asuntoja, vain pieni osa uusia asuntoja rakentamalla. Tällä hetkellä esteettömiä asuntoja on noin puoli miljoonaa.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti