Olisiko nyt viemärisukituksen vuoro?

Isännöitsijät ja taloyhtiöt ovat jo jonkin verran kartalla  viemärisukituksesta, mutta parantamisen varaa löytyy edelleen.

Sukitus haastaa vuosi vuodelta tehokkaammin niin sanotun perinteisen putkiremontin. Taustalla on kehitys, jossa moni taloyhtiö on pahassa pinteessä: korjausvelka kasvaa ja remonttisuma tuntuu kaatuvan päälle.

Tällöin taloyhtiöiden hallituksissa lähdetään herkästi etsimään vaihtoehtoja korvaamaan linjasaneeraus – ja todennäköisesti yllätytään iloisesti. Nuoren toimialan haasteena on, että sukitus yksinkertaisesti kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta. Jos putkiremontin voi sukittamalla toteuttaa helpommin, halvemmin ja nopeammin, niin jossainhan täytyy olla koira haudattuna. Mikä sitten on totuus?

Tulin viemäreiden sisäpuolisten korjausten alalle vuonna 2008 ja aloin kiinnostua toimialan innovaatiojohtajan, Picote Oy:n, tekemisistä vuoden 2013 tietämillä. Ajattelin, että yritys on oikealla  asialla päivittäessään putkiremontteja rakenteita rikkomatta nykyaikaan ja tarjotessaan uusia vaihtoehtoja.

Siirtyessäni suunnittelu- ja valvontapuolelle, teimme usein yhteistyötä Picoten kanssa. He toimivat urakoitsijana ja minä valvojana. Mielikuvani Picotesta ratkaisukykyisenä edelläkävijänä vahvistui. Työmaat etenivät joustavasti, ja projektit olivat osaavissa käsissä. Siksi tuntui luonnolliselta ratkaisulta aloittaa työt Picotella kesällä 2021.

SUKITUS SOVELTUU 90 PROSENTTIIN TAPAUKSISTA

Uskoisin, että sukittaminen on vasta nyt pääsemässä vauhtiin. Yksin Picote on toteuttanut 14 vuoden aikana yli tuhat isompaa viemärisaneerausprojektia ja toista tuhatta pienempää paikallista korjausta. Viidakkorumpu on vienyt sanaa eteenpäin: toimii! Nykyisin uskalletaankin jo tunnustaa, että sukitus sopii useimpiin kohteisiin. Suurimmassa osassa tapauksia sukitus ei ole ainoastaan vaihtoehto, vaan kokonaisharkinnassa se paras vaihtoehto. Miten sitten edetä asiassa? Keskustelu alan ammattilaisen kanssa on hyvä paikka aloittaa. Picotella on kunnia-asiana kartoittaa kohde huolella, ennen kuin mietitään korjaustoimenpiteitä. Hyvällä suunnittelulla varmistetaan se, että kuhunkin kohteeseen löydetään oikeat ratkaisut, jotka parhaiten palvelevat asiakasta.

Lisätietoa sukituksesta saat webinaaritallenteesta ”Miten taloyhtiö hyötyy viemärisukituksesta ja mihin korjaustarpeisiin se soveltuu. ”Tallenne löytyy osoitteesta www.picotegroup.com/fi….”

Mikko Saarijärvi

Technical Consulting

Manager Picote Group

Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Katso myös nämä

27.1.2022

Joka toisessa eurooppalaisessa kiinteistössä sattuu vesivuoto kuukausittain

Suomessa keskimääräinen vedenkulutus vuorokaudessa on 93 litraa kerrostaloasunnon tai rivitalon asukasta kohden, kun vesi laskutetaan kulutuksen perusteella. Keskimääräinen asuinpinta-ala henkilöä kohden Suomessa on 40 m2, jolloin tyypillinen vedenkulutus on 2,3 litraa/m2 vuorokaudessa. Euroopassa keskimääräinen vedenkulutus vuorokaudessa on 143 litraa henkilöä kohden, ja asuinpinta-alan ollessa 43 m2 tyypillinen kulutus on 3,3 litraa/m2 vuorokaudessa.

21.6.2022

Huoneiston omistuksen rekisteröinti nopeutunut

Huoneistojen omistusten rekisteröintien käsittelyaika Maanmittauslaitoksessa on lyhentynyt huomattavasti, virasto tiedottaa. Ratkaisun voi tällä erää saada keskimäärin kahdeksassa vuorokaudessa hakemuksen saapumisesta. Käsittelyä voi tarvittaessa kiirehtiä, jos päätöstä tarvitaan pikaisesti esimerkiksi asuntokaupan vuoksi.

9.12.2021

Lumitöistä syntyy helposti riitoja taloyhtiöissä, joissa työt tehdään talkoilla

Kerrostalossa tai isommissa taloyhtiöissä lumet kuuluvat yleensä taloyhtiön tai huoltoyhtiön vastuulle. Erimielisyyksiä lumitöistä syntyykin lähinnä pienissä muutaman huoneiston taloyhtiöissä, joissa lumityöt tehdään talkooperiaatteella. Kiinteistöliiton lakimiehen Kristel Pynnösen mukaan lumikiistoja on pääsääntöisesti alle kymmenen huoneiston taloyhtiöissä, kun lumitöiden tekijää ei ole erikseen tilattu.

22.12.2021

Joulukuusi hankitaan noin 1,4 miljoonaan suomalaiskotiin

Suomalaiset hankkivat tänä vuonna lähes 1,4 miljoonaa kuusta, joista pääosa on tuttuja metsäkuusia. Puista noin miljoona tulee viljelmiltä, metsistä haetaan lähes 300 000 puuta ja tuontipuita on reilut 100 000 kappaletta. Suurin tuontimaa on Tanska.