Kuluttajien tulee paremmin pystyä vaikuttamaan sähkölaskuunsa

Kotitaloudelle sähkö on perustarve ja kuluttajalle keskeisintä on saada vaikuttaa sähkön kokonaishintaan ja kaikkiin sähkölaskun eri osiin eli energiaan, siirtoon, veroihin ja erityisesti energian ja siirron perusmaksuihin. Omakotiliitto pitää keskeisenä, että kotitalouksien kulutusjousto (sähkönkäytön hetkellinen pienentäminen tai lisääminen) toteutetaan kustannustehokkaasti älysähkömittarilla.

Älyverkkotyöryhmä luovutti tänään raporttinsa asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle. Työryhmän työskentelyssä – vision mukaisesti – asiakas asetettiin keskiöön. Älykkäät sähköverkot mahdollistavat asiakkaalle sähkönkäytön kokonaiskustannusten alentamisen ja sähkön käyttöön ja tuotantoon liittyvät arvovalinnat. Omakotiliitto oli vahvasti mukana työryhmän työssä ja pitää sen keskeisiä ehdotuksia kannatettavina.

Älyverkkotyöryhmän keskeisenä tehtävänä oli ”selvittää ja esittää konkreettisia toimia, joilla älyverkot voivat palvella asiakkaiden mahdollisuuksia osallistua aktiivisesti sähkömarkkinoille”. Omakotiliitto pitää kaikkein tärkeimpänä asiakkaan valinnan- ja vaikutusmahdollisuuksia. Ilmastonmuutoksen seurauksena tarvitaan välttämättömästi uusiutuvan energian tuotantoa ja lisäksi kulutuksen joustoa. Viestinnällä, neuvonnalla, kannustamalla sekä taloudellisilla kannusteilla saadaan parhaimmat tulokset. Kuluttajat ovat jo aiemminkin toteuttaneet yhden energiavallankumouksen (yli 850.000 lämpöpumppua) omilla päätöksillään ja ratkaisuillaan. Nyt kotitaloudet investoivat paraikaa huomattavasti aurinkopaneeleihin ja kuluttajia kiinnostavat niin sähkön varastointi akkuihin kuin energiayhteisöt, energian tuotanto ja jakaminen naapureiden kanssa. Pakkosääntely ja negatiiviset kannusteet, kuten työryhmän työssä käsitelty suhteellinen sähkövero, johtaisivat vain vastareaktioon, joita tulee välttää. Tehomaksua ja suhteellista sähköveroa ei tule ottaa käyttöön, koska ne heikentäisivät hajautetun, kotitalouksissa tuotetun uusiutuvan energian kannattavuutta.

Omakotiliitto pitää keskeisenä, että kuluttaja itse voi valita ja päättää kenen kanssa sopii tai on sopimatta sopimuksia ja esimerkiksi, kuinka monta laskua saa energiasta ja siirrosta. Tärkeintä on, että kuluttaja itse voi vaikuttaa kustannuksiin, joita ovat energian perusmaksu, energian kulutusmaksu, siirron perusmaksu, (siirron tehomaksu), siirron kulutusmaksu, sähkö- ja arvonlisäverot sekä muut mahdolliset palveluntuottajien palvelumaksut. Liitto haluaa puuttua erityisesti sähkön siirron kiinteän perusmaksun kohtuuttomuuteen. Perusmaksu on jopa useita kymmeniä euroja kuukaudessa.

Peruskulutuksenohjaus tulee toteuttaa älymittareilla

Moni kotitalous hyödyntää nykyään sähkömittarin ohjaamana yö-/päiväsähköä. Älyverkkotyöryhmä ehdottaa, että jakeluverkkoyhtiöiden toteuttamasta kuormanohjauksesta luovutaan hallitusti ja siirrytään markkinaehtoiseen dynaamisempaan kulutuksen ohjaukseen viimeistään 30.4.2021. Omakotiliitto edellyttää, että kotitalouksien kulutusjousto tulee tulevaisuudessakin toteuttaa älysähkömittareilla, koska se on merkittävästi edullisempi tapa toteuttaa kulutusjousto verrattuna automaatioratkaisuihin. Älysähkömittarilla toteutettu kulutusjousto maksaisi noin 22 miljoonaa euroa, josta kustannus yhdelle kotitaloudelle olisi noin 16 euroa. Sen sijaan, jos kulutusjousto toteutettaisiin kaikissa 1,4 miljoonassa kohteessa automaation kautta, maksaisi se yhteensä 1,4 miljardia euroa. Automaatio-ohjauksen kustannus yhdelle kotitaloudelle olisi 1000 euroa (Gaia Consulting Oy/Pöyry).

Ylipäätään Omakotiliitto pitää erittäin tärkeänä, että kuluttajien talouden tilanne huomioidaan ja kuluttajalla tulee olla kulutuksenjoustoon erilaisia vaihtoehtoisia tapoja: kulutustottumusten tai kulutuksen ajallinen siirto, älysähkömittari, laajemmat ominaisuudet omaavat automaatioratkaisut ja muut palveluntuottajien palveluratkaisut.

Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen korostaa, että kaikilla kotitalouksilla ei ole mahdollisuutta tai varallisuutta investoida aurinkopaneeleihin, energiavarastoihin tai automaatioon. Omakotitalossa asuvan yksinelävän eläkeläisen asumismenot lähenevät jo 50 prosenttia käytettävistä olevista tuloista. Kansalaiset haluavat osallistua ilmastonmuutoksen hillintään mahdollisuuksiensa mukaan, siksi kulutustottumusten muutosten ja kulutuksen jouston älysähkömittarin kautta tulee olla hyväksyttäviä tapoja osallistua ilmastonmuutoksen hillintään ja sähköjärjestelmän tasapainottamiseen.

Omakotiliitto haluaa muistuttaa, että pelkästään sähköverkkoinvestointien kustannusarvio asiakkaille on 8,6 miljardia euroa eivätkä älyverkkotyöryhmän ehdottamien toimenpiteiden kustannukset ole edellä mainitussa arviossa mukana. Kuitenkin älyverkkovision tavoitteena on asiakkaan sähkönkäytön kokonaiskustannusten alentaminen. Sähkö on perustarve, ja jakeluverkkoyhtiöt pystyvät aina takaamaan tuottonsa luonnollisen monopolin turvin, mutta kuluttajalla ei ole heikomman osapuolen suojaa.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

9.1.2019

Vuoden 2018 lakipähkinät

Tähän artikkeliin on koottu kaikki Suomen Kiinteistölehdessä vuonna 2018 julkaistut lakipähkinät. Tilintarkastaja vai toiminnantarkastaja? Heinäkuussa 2010 muuttunut asunto-osakeyhtiölaki toi kokonaan uuden käsitteen asunto-osakeyhtiömaailmaan – toiminnantarkastus ja toiminnantarkastaja.

22.1.2018

Kiinteistölehden lakipähkinät 2017

Kiinteistölehden lakipähkinät on koonti vuonna 2017 Suomen Kiinteistölehdessä julkaistuista lakipähkinöistä. Kysymyksiin vastaavat Suomen Kiinteistöliiton, Kiinteistöliitto Uusimaan ja Suomen Vuokranantajien asiantuntijat. Kuka maksaa hissin?

14.4.2015

Kohti graniittilinnaa

Suomen Kiinteistölehti tenttasi kantoja asumista koskettaviin kysymyksiin kahdeksan eduskuntavaaleihin osallistuvan puolueen ehdokkailta. Painotuksissa on eroja, mutta esimerkiksi asumiskustannusten nousun hillitsemisessä moni vastaajista koki tärkeäksi säätelyn vähentämisen. Myös kaavoitukseen haluttiin aktiivisempaa otetta, jotta asumiseen tarkoitettuja tontteja olisi tarjolla riittävästi.

18.12.2019

Pyöräpysäköinnin ylläpito

Taloyhtiön pyöräpysäköintiin liittyy aina ylläpitotoimia, sijaitsi se sitten ulkona tai sisällä. Ulkopysäköintiä suunnitellessa tulee huomioida muun muassa kulkuväylien ja pysäköinnin talvikauden kunnossapitotoimet sekä pelastusteiden säilyminen esteettöminä. Sisätilojen ylläpitoon liittyy usein yleisen siisteyden lisäksi tilojen käytettävyyden varmistaminen.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti