35 prosenttia suomalaisista ei tiedä, että elektroniikka sisältää kemikaaleja eikä 45 prosenttia tiedä, että ekologiset pesuaineet sisältävät kemikaaleja. Tästä huolimatta lähes kaksi kolmesta suomalaisesta arvioi omat tietonsa kemikaaliturvallisuudesta melko hyviksi. Tiedot käyvät ilmi Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) Taloustutkimuksella teettämästä kyselytutkimuksesta. Tukesin Luulot pois kemikaaleista -teemavuosi kehottaa tietämään, ei luulemaan, ja tarjoaa kuluttajille tietoa kemikaaleista ja turvallisuudesta.
Kyselytutkimus tehtiin puhelinhaastatteluina joulukuussa 2018 ja siihen vastasi 1001 henkilöä. Kohderyhmänä olivat 15–79-vuotiaat suomalaiset.
Tutkimuksessa vastaajat mainitsivat kemikaaleja sisältäviksi tuotteiksi useimmin: meikit, shampoot ja saippuat (93 %), vaatteet (80 %), kodintekstiilit (75 %), huonekalut (71 %). Alle 25-vuotiaat vastaajat uskoivat keskimääräistä harvemmin, että huonekalut ja matot, verhot, muut kodin tekstiilit tai vaatteet sisältävät kemikaaleja.
– Todellisuudessa kemikaaleja on kaikkialla, kemikaalitonta maailmaa ei ole. Luonnonkemikaalit ovat kemikaaleja siinä missä synteettiset kemikaalitkin, sanoo Tukesin kemikaaliyksikön johtaja Tiina Putkonen.
Lähes kaksi kolmesta suomalaisesta arvioi omat tietonsa kemikaaliturvallisuudesta vähintään melko hyviksi. Vastaajat eivät kuitenkaan mieltäneet, että kemikaaleja on joka puolella. Lisäksi he muun muassa uskoivat, että he voisivat vähentää kemikaalien käyttöä omassa arjessaan esimerkiksi ostamalla vain kallista ja laadukasta tai eko- ja luomutuotteita.
– Etiketti ja käyttöohje antavat faktatietoa tuotteesta. Kun kemikaaleja ja tuotteita käyttää harkiten ja käyttöohjeiden mukaisesti, voi välttää monet vaarat, esimerkiksi ihon syöpymisen, silmien vaurioitumisen tai hengityselinten ärsytyksen, kertoo Putkonen.
Suurin osa vastaajista kertoi toimivansa oikein, eli hakevansa tuotteen etiketistä tietoa tuotteen sisältämien kemikaalien vaaroista.
Suurin osa helsinkiläisistä kokee olonsa turvalliseksi omalla asuinalueellaan, myös viikonloppuiltaisin. Turvallisuuden kokemukset ovat kuitenkin viime vuosina heikentyneet. Pääkaupunkilaiset ovat myös huolissaan asuinalueiden eriarvoisuudesta.
Maalämpöhanke onnistuu varmemmin, jos taloyhtiöllä on tukenaan hankekonsultti valvomassa urakkaa. Helsinkiläisen As Oy Katajaharjuntie 15:n maalämpöhanke onnistui hybridiratkaisuna. As Oy Jyväskylän Vaasankatu 31:n hanke sen sijaan meni pieleen liian vähäisen asiantuntemuksen vuoksi.
Tähtiartikkeli
Tilaajille
Vaasalainen As Oy Pankkiporsas selvitti tiensä ulos huonosta taloustilanteesta ja paransi asumisviihtyvyyttään lukuisilla pienillä hankkeilla. Tämä onnistui hallituksen puheenjohtajan ja isännöitsijän hyvän yhteistyön ansiosta.
Taloyhtiö vastaa turvallisuudesta hallitsemansa kiinteistön alueella. Sen tulee huolehtia kiinteistön alueella muun muassa liukkaudentorjunnasta eli jään ja lumen poistosta sekä hiekoituksesta.
Tilaajille
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään