Kotitalouksien tuottamasta jätemäärästä ja kierrätysinnosta uutta tietoa

Suomen ympäristökeskus on selvittänyt 13 kuntaseudun kotitalousjätteen määrää ja kierrätysastetta. Tämä on ensimmäinen kerta, kun kotitalouksien jätteiden määrää ja kierrätysastetta on arvioitu näin laajasti ja yhtenäisesti.

– Työ on osa EU:n rahoittamaa Circwaste-hanketta, jossa mukana olevat maakunnat ja kunnat ovat poikkeuksellisella tavalla sitoutuneet saavuttamaan jätesuunnitelman tavoitteita ja edistämään kiertotaloutta, hankkeen vetäjä Tuuli Myllymaa Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.

Selvityksessä olivat mukana Forssa, Hyvinkää, Ii, Joensuu, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Porvoo, Riihimäki, Rovaniemi, Turku ja Vaasa. Näistä seitsemän kuntaseudun – Hyvinkään, Joensuun, Jyväskylän, Kuopion, Lappeenrannan, Porvoon ja Riihimäen – jätehuoltoyhtiöt pystyivät toimittamaan tiedot, joissa kotitalousjätteet oli eritelty kaikesta yhdyskuntajätteestä.

Näillä kuntaseuduilla kotitalousjätteen määrä oli vuonna 2017 keskimäärin 342 kiloa asukasta kohti ja kierrätysaste hieman yli 51 prosenttia. Vuonna 2016 kotitalousjätettä syntyi keskimäärin 344 kiloa asukasta kohti ja kierrätysaste oli vajaat 50 prosenttia.

Kuntaseuduilla erilaisia vahvuuksia

Kuntaseutuja ei voida suoraan vertailla keskenään, sillä eri alueilla jätteitä koskeva tietopohja vaihtelee. Joillakin alueilla laskenta oli tarkempaa, koska jätteenkeräyksestä oli kattavammat tiedot. Kotitalousjätteen määrä ja kierrätysaste laskettiin jätehuoltoyhtiöiden toiminta-alueiden rajaamille kuntaseuduille, koska kuntakohtaista tietoa ei ole saatavilla.

Seurannassa mukana olleista kuntaseuduista kierrätysaste oli korkein Kuopion seudulla. Kierrätysaste nousi eniten Lappeenrannassa. Kotitalousjätteen määrä taas oli pienin Joensuun seudulla.

Kotitalousjätteillä tarkoitetaan ihmisten kotioloissa tuottamia jätteitä kuten biojätteitä, kartonkia, paperia, lasia, metallia ja muovia. Yhdyskuntajäte sisältää sekä yritysten, laitosten että kotitalouksien jätteet.

Pitkät välimatkat saattavat selittää osan eroista

– Kuntaseutujen välisiä kierrätysasteen eroja saattaa selittää muun muassa se, että haja-asutusvaltaisella seudulla kierrättäminen voi olla vaivalloisempaa kuin tiheästi asutussa kaupungissa esimerkiksi pitkien välimatkojen takia. Tiiviisti asutuilla seuduilla oli usein korkeat kierrätysasteet, selvityksen tekijä, tutkija Tiina Karppinen Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.

Niillä kuntaseuduilla, joilla biojätteen lajittelu oli tehokkainta, oli myös korkein kotitalousjätteen kierrätysaste.

Tiedon tuotantoa ja laatua kehitettävä

Selvitystyö osoitti, että jätteisiin liittyvän tiedon saatavuudessa ja laadussa on suuria alueellisia eroja. Osa kuntaseuduista on pystynyt erottelemaan kotitalousjätteiden osuuden yhdyskuntajätteistä, mutta joillakin alueilla tätä ei ole pystytty nykyisten tietojen pohjalta tekemään. Haasteita on ollut muun muassa kotona kompostoitavien keittiö- ja puutarhajätteiden määrien arvioinnissa.

– Yksittäisten kuntaseutujen tuloksiin voivat vaikuttaa yllättävätkin tekijät. Esimerkiksi Rovaniemellä matkailun kasvu on voinut lisätä jätemääriä, mutta tarkempaa tietoa meillä ei vielä ole. Ratkomme jatkossa yhteistyössä kuntien kanssa erojen syitä, Tuuli Myllymaa sanoo.

Myllymaa pitää tiedon laatua koskevaa tulosta merkittävänä.

– Jätteiden määrän vähentämiseksi ja kierrätysasteiden määrittämiseksi kunnat tarvitsevat välineitä seurata tilanteen kehittymistä ja arvioida toimiensa vaikuttavuutta ja riittävyyttä. Näyttää selvältä, että alueet kaipaavat tähän lisää keinoja ja työkaluja. Tarvetta on myös tiedon kehittämiselle erottamaan kotitalouksista, yrityksistä ja palveluista peräisin olevat jätteet toisistaan, Myllymaa arvioi.

Kierrätystavoitteet kiristyvät

Euroopan unioni on tiukentanut kierrätystavoitteita. Yhdyskuntajätteen kierrätysasteen tulisi nousta 55 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä ja 65 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä. Tällä hetkellä Suomessa yhdyskuntajätteestä kierrätetään 42 prosenttia.

Kunnat ovat vastuussa kotitalousjätteiden jätehuollon järjestämisestä lukuun ottamatta pakkausjätteitä. Kunnat voivat vaikuttaa moniin EU:n Suomelle ehdottamiin ohjauskeinoihin. Näitä ovat esimerkiksi erilliskeräyksen tehostaminen ja yhdyskuntajätteen alueelliset tai kunnalliset kierrätysvelvoitteet.

Ehdolla on ollut myös vastuun siirtäminen nykyistä laajemmin kunnille tai vaihtoehtoisesti toimijoiden välisen yhteistyön selkeä parantaminen.

Lisätietoa

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

asumismenot nousevat

24.8.2022

Asumismenot nousevat tänä vuonna rajusti

Asumismenot kasvavat tänä vuonna merkittävästi, mikä johtuu energian kallistumisesta. Asumismenojen kehitys riippuu asumis- ja lämmitysmuodosta. Myös ruoan ja liikkumisen kallistuminen syö kotitalouksien ostovoimaa.

28.10.2021

Uusi verkkokirjasto tuo varmuutta hallitustyöhön

Hallituksen työ on taloyhtiössä äärimmäisen tärkeää. Hallitustyöskentely ei ole edes ole vaikeaa, jos ottaa perusasioista selvää ja pitää tietonsa ajan tasalla. Yksittäisiä asioita voi aina googlata, mutta luotettavaa ja ajantasaista tietoa löytyy myös kootusti.

4.2.2022

Kaupallinen yhteistyö

Vantaan Energia on elämäsi paras energiapäätös

Lämmityksen hankkiminen Vantaan Energialta on vastuullinen teko ilmaston hyväksi. Fossiilisista polttoaineista luopuminen vuoteen 2026 mennessä takaa kilpailukykyiset hinnat, jotka pysyvät vakaina myös tulevaisuudessa. Ihmisten tarpeet ja toiveet lämmityksen ja energian käytön suhteen ovat hiljalleen viime vuosien aikana muuttuneet.

Vantaan Energia

27.1.2022

Jo kymmenesosa uusista asuntolainoista on yli 30-vuotisia

Tavanomaista pidemmät asuntolainat ovat kääntyneet selvään nousuun kolmena viime vuotena. Suomen Pankin mukaan yli 26 vuoden mittaisia lainoja oli viime vuonna keskimäärin 12–14 prosenttia uusista asuntoluotoista. Yli 25-vuotisia lainoja on reilut 40 prosenttia uusista lainoista.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti