Kotien valvontakameroita käytetään myös perheen väliseen viestintään

Kotien ja kesäasuntojen kameravalvontajärjestelmiä käytetään myös muuhun kuin turvallisuuteen ja omaisuuden suojaamiseen liittyvään kontrolliin. Kameroita käytetään esimerkiksi, kun perheestä ja kotieläimistä halutaan pitää huolta sekä perheen väliseen viestintään. Lisäksi kameroiden välityksellä on mahdollista seurata luontoa ja pieneläimiä. Tiedot ilmenevät Helsingin yliopistossa tarkastettavasta väitöstutkimuksesta.

Käyttäjille olennaista on laitteiden helppokäyttöisyys, käytännöllisyys ja kätevyys.

– Monille haastatelluille kamerat olivat osa arkipäiväistä elämää ja niitä käytettiin, jotta voitiin säilyttää yhteys kotiin tai kesäasuntoon sieltä poissa ollessa, kertoo VTM Liisa A. Mäkinen, joka väittelee valtiotieteellisessä tiedekunnassa 31. maaliskuuta.

Kamerat herättävät myös huolta

Väitöstutkimuksen mukaan päätös asentaa kotiin tai kesämökille valvontajärjestelmä ei automaattisesti kerro asukkaan valvontamyönteisyydestä.  Kamerat voivat herättää myös huolta esimerkiksi yksityisyyteen ja tietoturvaan liittyen. Kamerat saatetaan asentaa kodin suojaamiseksi, mutta samalla ne voivat altistaa asukkaat uusille uhkille.

– Useat haastattelemistani käyttäjistä olivat pohtineet omaa asemaansa ja rooliansa valvojina ja kertoivat esimerkiksi välttävänsä perheensä katselemista kameroiden kautta ilman syytä, Mäkinen kertoo.

Kotivalvontaa kontrolloivastaviihteelliseen

Tutkimuksen mukaan kodeissa toteutettava valvonta on jaettavissa viiteen luokkaan: kontrolloivaan, huolta pitävään, viihteelliseen, viestinnälliseen ja vilpittömään. Kameroita analysoidaan käytännöllisinä laitteina, jotka mahdollistavat kätevän tavan monitoroida katselijalle merkityksellisiä paikkoja ja ihmisiä.

Osana väitöstutkimusta kehitettiin  viisi uutta metaforaa, joilla valvontaa voi tutkia: 1) kissa ja hiiri, 2) piilosleikki, 3) labyrintti, 4) silmänkääntötemppu ja 5) pokeri.

– Metaforat kehitettiin yhteistyössä professori Hille Koskelan kanssa ja niiden avulla on mahdollista tutkia, kuinka valvonta ja valvottuna oleminen voi sisältää myös leikkisiä muotoja, Mäkinen toteaa.

Tutkimus edistää ymmärrystä yksityisistä valvontakäytännöistä ja valvonnasta kontrollin ja leikin välimaastossa. Kontrollin ja leikin lisäksi käytännöllisyys on hyödyllinen viitekehys analysoitaessa yksityisiä valvontakäytäntöjä. Tämä avaa uusia suuntia myös valvonnan kohteen tutkimukseen.

Väitöstutkimuksessa selvitettiin laadullisella haastatteluaineistolla kotien ja kesäasuntojen sekä harrastuksiin ja vapaa-aikaan liittyvien paikkojen valvontalaitteiden käyttöä ja käyttäjien kokemuksia niistä.  Lisäksi tutkimuksessa on laaja teoreettinen osio.

VTM Liisa A. Mäkinen väittelee 31.3.2017 kello 12.15 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta ”Ludic Surveillance – Examining mundane surveillance practices at the interface of control and play”. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Hesingin yliopiston Päärakennus, Unioninkatu 34, Auditorium XIII.

Vastaväittäjänä on professori David J. Phillips, University of Toronto, ja kustoksena on professori Keijo Rahkonen.

Väitöskirja on elektroninen julkaisu ja se on luettavissa E-thesis -palvelussa

Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle kahden viikon välein!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

rivitalo

10.8.2022

Parannusta rivitalojen äänieristykseen

Yksinkertaiset rungot sekä puutteelliset läpiviennit ja tiivistykset voivat aiheuttaa ongelmia rivitalojen asuntojen väliseen äänieristykseen. Tilanteeseen on kuitenkin olemassa ratkaisuja. Äänieristävyyttä voidaan parantaa muun muassa rakenteiden massan lisäyksellä.

palovaroitin

26.11.2022

Pidä palovaroitin ajan tasalla

Vanha palovaroitin ei toimi yhtä hyvin kuin uusi. Siksi se tulisi uusia 5–10 vuoden välein. Myös taloyhtiö voi ottaa aktiivisen roolin palovaroittimien toiminnan ylläpitämisessä.

ikkunoiden kunnostus

8.7.2022

Ikkunoiden kunnostus on historian säilyttämistä

Vanhoja ikkunoita ei tarvitse välttämättä uusia, vaan ne voidaan kunnostaa. Kunnostus tulee pidemmän päälle taloyhtiölle edullisemmaksi kuin uusiminen. Se on myös ekologisempaa.

17.2.2022

Valaisinpalot lisääntyivät, kiuaspalot vähenivät – eniten sähköpaloja aiheuttaa lieden varomaton käyttö

Sähkölaitteesta tai -asennuksesta alkaneita tulipaloja oli vuonna 2021 enemmän kuin vuonna 2020, mutta vähemmän kuin viitenä aiempana vuonna. Sähköpalolla tarkoitetaan tulipaloa, joka saa syttymisenergiansa suoraan sähköstä, esimerkiksi liedestä, kiukaasta, kylmälaitteesta, valaisimesta tai sähköasennuksesta. – Yleensä sähköpalon taustalla on sähkölaitteen väärä tai virheellinen käyttö, asennus tai huollon laiminlyönti, Tukesin sähköpaloasiantuntija Jukka Lepistö sanoo.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti