Koti ja ympäristö -osio käsittelee konkreettisia asumismukavuuteen vaikuttavia asioita.
Ensi viikolla vietetään kansainvälistä Green Building Weekiä, jonka tarkoituksena on motivoida meitä kaikkia rakentamaan ja asumaan ilmastoa ja ympäristöä säästäen. Rakennusten osuus on noin 40 prosenttia maailman energiankulutuksesta. Meistä jokainen voi tehdä omassa elämässään valintoja, jotka tekevät kodeistamme vihreämpiä, terveellisempiä ja energiatehokkaampia.
Hallitus päätti tänään antaa eduskunnalle esityksen huoneistotietojärjestelmästä. Toteutuessaan esitys merkitsee asunto-osakeyhtiön ja keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön osakkeiden paperisista osakekirjoista luopumista vaiheittain. Osakekirjojen hallintaan perustuvasta vaihdannasta siirryttäisiin osakkeeseen kohdistuvien oikeuksien kirjaamiseen Maanmittauslaitoksessa.
Suomeen vuosina 2018-2020 nouseva kerros- tai rivitalo on yhä useammin tehty puusta. Tämä selviää Rakennustutkimus RTS:n kesäkuussa toteuttamasta tutkimuksesta, jossa kartoitettiin kuntien näkemyksiä puun käytöstä rakentamisessa. Vuosina 2018-2020 Suomessa aloitetaan kuntien arvioiden mukaan yhteensä 186 puukerrostalon rakentaminen.
Eilen päättyi yhdeksän päivää kestänyt Osuuskunta Suomen Asuntomessujen Kaupunkielämää Jätkäsaaressa –kaupunkitapahtuma. Koko kaupunginosaan levittäytynyt, yli 300 ohjelmanumeroa sisällään pitänyt tapahtuma mahdollistui lukuisten toimijoiden sekä satojen asukkaiden saumattomalla yhteistyöllä. Suomen Asuntomessujen uudessa konseptissa nostettiin esille näkökulmia tulevaisuuden kaupunkiasumiseen.
Vesikiertoinen patterilämmitys on yleisin lämmitystapa suomalaisissa kerrostaloissa. Sopiva sisälämpötila olo- ja makuuhuoneissa on +21 astetta. Alle on poimittu viisi tyypillisintä syytä patterien kylmyyteen ja lämmitysongelmiin.
Suomi erottuu edukseen, kun asuntomarkkinoiden toiminta pannaan puntariin länsinaapureiden kanssa. Suomi on välttänyt hintarallin Helsingissä ja muissa kasvukaupungeissa selvästi paremmin kuin muissa Pohjoismaissa. Lisäksi merkittävää on se, että asuntoja on tarjolla, sillä Suomi on rakentanut 2000-luvulla enemmän asuntoja kuin kaksi kertaa suurempi Ruotsi.
Vaatekoit ovat vaarattomia mutta kiusallisia kodin tuholaisia, jotka voivat aiheuttaa vaurioita vaatteille, huonekalujen verhoiluille, matoille ja nahalle. Helteinen kesä on luonut otolliset mahdollisuudet vaatekoiden lisääntymiselle. Vaatteiden pesu liian matalissa lämpötiloissa ei riitä tappamaan koin toukkia.
Lauantaina 1.9. klo 12 avataan Hyväntoivonpuistossa Suomen Asuntomessujen Kaupunkielämää Jätkäsaaressa –asuntomessutapahtuma. Yhdeksänpäiväinen tapahtuma tarjoaa tekemistä, näkemistä ja kuulemista koko perheelle.
Useiden kauppojen valikoimista halogeenit ja osin myös energiansäästölamput ovat jo ehtineet poistua. Halogeenilamppujen poistuminen markkinoilta alkoi jo vuonna 2016, mutta viimeistenkin halogeenilamppujen valmistus ja maahantuonti kielletään 1. syyskuuta 2018 alkaen.
Noin joka kolmas kotien vesivahingoista Suomessa saa alkunsa kodinkoneista ja näistä noin 90 prosenttia astianpesukoneesta. Viisi vuotta vanha astianpesukone ei kuulosta vielä kovin vanhalta, mutta jo siinä vaiheessa sen poistoletku on huomattava riski vuotovahingolle. Kun astianpesukone alkaa lähetä iältään kymmentä vuotta, on korkea aika harkita uuden koneen hankkimista.
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen hinnat koko maassa laskivat 0,7 prosenttia kesäkuusta heinäkuuhun. Pääkaupunkiseudulla hinnat laskivat 1,1 prosenttia ja muualla maassa 0,3 prosenttia. Edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna hinnat koko maassa nousivat 0,7 prosenttia.
Suomalaisten asumismenot kasvavat vuosina 2018-2020 keskimäärin arviolta 2,1 prosentin vuosivauhtia, kertoo Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton Pellervon taloustutkimuksella PTT:llä teettämä asumismenoselvitys. Vaihtelu asuinpaikan, asumismuodon ja kotitalouden tyypin mukaan on kuitenkin suurta. Samoin vaihtelee se, miten suuren osan käytettävissä olevista nettotuloista asumismenot nielaisevat.