Kerrostaloasukkaat voivat tulevaisuudessa vaikuttaa asumismukavuuteensa kodin älyratkaisujen ja erilaisten palveluiden avulla. Kaikki eivät halua tehdä säätöjä itse, siksi automatisointi on tarpeen.
Kiinteistö- ja rakentamisalan digitalisaatio etenee vauhdilla. Tulevaisuudessa yksittäinen kerrostaloasukas voi vaikuttaa asumismukavuuteensa esimerkiksi säätämällä oman asuntonsa lämpötilaa ja ilmankosteutta huone kerrallaan.
– Digitalisaatio antaa asukkaalle vallan tehdä itselleen sopivia valintoja, jolloin rakennuksen omistaja ei sanele asunnon olosuhteita. KIRA-digi on rahoittanut useita hankkeita, joilla on vaikutusta kerrostaloasukkaan arkeen, KIRA-digi-hankkeen digipäällikkö Teemu Lehtinen sanoo.
Liikkuminen on jo kovaa vauhtia muuttumassa palveluksi, jossa koko liikennejärjestelmä rakentuu käyttäjä- ja palvelulähtöisesti. Tulevaisuudessa sama tapahtuu myös asumiselle. Silloin kuluttaja voi valita yhdeksi kuukausimaksulliseksi palveluksi itselleen sopivia palasia, kuten tiettyjä kaupan palveluita, kodinhoitoa, sisustusta ja pihanhoitoa.
– Näiden ratkaisujen bisnesmalleja mietitään juuri nyt kuumeisesti, Lehtinen kertoo.
Jo nyt digitalisaatio on helpottanut muun muassa kerrostalojen kulunvalvontaa esimerkiksi yhteiskäytössä oleviin tiloihin. Toisaalta lähetti voi toimittaa paketin suoraan perille asunnon rajattuun eteistilaan tai kerrostalon yhteistilaan. Uusiin asuntoihin on myös tullut kodin keskusyksiköitä, joiden kautta ääniohjauksella voi laittaa valot päälle, sammuttaa television tai käynnistää vaikkapa robottipölynimurin.
Tampereella viiden kerrostaloyhtiön asukkaat ovat jo päässeet testaamaan asuntonsa lämpötilan säätämistä yksittäinen huone kerrallaan. Asuntoihin on asennettu sensoreita ja älytermostaatteja, ja lämpötilan säätäminen onnistuu älypuhelimeen asennettavan sovelluksen avulla. Kyseessä on energiaratkaisuihin liittyviä asiantuntijapalveluita tarjoavan Enermixin tutkimushanke, jonka tarkoituksena on lisätä asumismukavuutta ja säästää energiaa. Hanke on saanut rahoitusta ympäristöministeriön kiinteistö- ja rakennusalaa vauhdittavan KIRA-digiltä.
Energiansäästö on ollut huomattavaa: lämmityskustannuksissa on säästetty jopa 20 prosenttia. Se on onnistunut lämmitysjärjestelmien älykkäällä ohjauksella, jossa on hyödynnetty sääennustetietoja ja leikattu kaukolämmön piikkejä.
– Kun asukkaat käyvät suihkussa aamuisin ja iltaisin, se aiheuttaa energiankulutukseen tehopiikin. Olemme leikanneet sitä samaan aikaan lämmitysverkostosta pois, Enermixin toimitusjohtaja Janne Heinonen kertoo.
Kyseisessä hankkeessa päätöksen älykkäästä lämmitysjärjestelmästä on tehnyt taloyhtiö tai kiinteistön omistaja. Tulevaisuudessa kuluttajille suunnitellaan palvelua, jonka myös yksittäinen asukas voisi hankkia ilman taloyhtiön päätöstä.
Hankkeessa on huomattu, että vain noin kymmenen prosenttia asukkaista on kiinnostunut ohjaamaan asuntonsa lämmitystä.
– Palvelut tulee kehittää niin, että ne toimivat täysin automaattisesti ja tekevät älykkäitä ratkaisuja taustalla. Jos joku haluaa vaikuttaa lämmitykseensä, hänelle annetaan siihen mahdollisuus. Muuten taloyhtiö ja yksittäiset asukkaat vain hyötyvät säästöstä energiankulutuksessa, Heinonen sanoo.
Vuoden alusta lähtien asunto-osakeyhtiöiden ja keskinäisten kiinteistöosakeyhtiöiden on tehtävä kaikki kaupparekisteriin liittyvät ilmoitukset ja hakemukset sähköisesti YTJ-palvelussa. PRH ei enää käsittele paperisia ilmoituksia, eikä rekisteröintivelvollisille yhtiöille myönnetä poikkeuksia sähköisestä asioinnista.
Tilaajille
Ilmalämpöpumpulla ja sähköpattereilla tai varaavalla lattialämmityksellä lämmitettävässä talossa on energiatehokkainta käyttää ilmalämpöpumppua pääasiallisena lämmönlähteenä. Kun pumppu ja muut lämmitysjärjestelmät on säädetty oikein, energiaa säästyy ja talo pysyy lämpimänä.
Suomessa on yli miljoona 70 vuotta täyttänyttä ihmistä. Osa heistä tarvitsee ulkopuolisia palveluja, mutta osa pärjää kotona itsekseen. Itsenäisesti asuvalle vanhukselle tukea tuovat erilaiset teknologiset ratkaisut.
Taloyhtiöillä on merkittävä rooli kaupungin täydennysrakentamishankkeissa, sanoo Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari Johanna Laisaari. Hän kannustaa taloyhtiöitä katsomaan yhtiön pihaa ja yhteisiä alueita lasten näkökulmasta.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään