Koti ja ympäristö -osio käsittelee konkreettisia asumismukavuuteen vaikuttavia asioita.
Talkoita järjestetään 80 prosentissa taloyhtiöistä ja yleisempi talkooajankohta on kevät, mutta myös syksy on suosittu. Yleisimmät talkootyöt liittyvät ympäristön siisteyteen ja pintojen ylläpitoon. Muun muassa nämä asiat nousivat esiin Kiinteistö-liitto Uusimaan jäsenistölleen järjestämästä talkookyselystä. Vastauksia kyselyyn saatiin yli 2200.
Kesämökin omistajista yli puolet asuu omakoti- tai paritalossa, kertoo Tilastokeskus. Kerrostaloissa asuu puolestaan vain 28 ja rivitaloissa 11 prosenttia kesämökin omistajista. Kesämökkejä oli Suomessa vuonna 2018 noin 510 000, joista henkilöomisteisia mökkejä noin 432 000.
Pyöräilyn lisäämisen yksi haaste on pyöräpysäköintitilojen riittämättömyys erityisesti taloyhtiöissä. Tähän haetaan ratkaisua Motivan julkaisemalla Pyörällä koko talo -oppaalla. Opas auttaa taloyhtiöiden hallituksia parantamaan olemassa olevia säilytystiloja ja antaa neuvoja uusien tilojen järjestämiseen.
Suomalaisten kiinnostus uusiin liikenteen palveluihin on vähäistä, kertoo Moottori-lehti verkkosivuillaan. Yhteiskäyttöautot, kimppakyytipalvelut ja erityisesti taloyhtiön yhteiskäyttöauto nähdään hyvin epäkäytännöllisenä. Viimemainittua jopa 51 prosenttia pitää omiin tarpeisiinsa sopimattomana.
Yhdyskuntatekniikka 2019-näyttelyn yhteydessä käytiin 15.5. ensimmäinen Infra-alan monet osaajat -kilpailu. Kilpailun avulla haluttiin tuoda näkyväksi alalla olevaa ja tarvittavaa, kaikkien kansalaisten päivittäiseen elämään vaikuttavaa osaamista. Kilpailussa viisi ammattilaisista koottua joukkuetta ratkoi kolmea Jyväskylän kaupungin määrittämää, kaupunkiympäristöön liittyvää tehtävää: Liikunta, infra ja ilmastonmuutos, case Harju Infralla ilkivaltaa vastaan, case Sepänaukio Tapahtumat ja niiden vaatimukset infralle, case Lutakon aukio […]
Helsingin kaupunki vastustaa Helsingin hallinto-oikeudessa Helsingin Seudun ympäristöpalvelujen (HSY) päätöstä aikaistaa roska-astioiden tyhjentämistä Helsingissä arkisin aamuviiteen ja muualla pääkaupunkiseudulla kello kuuteen, kertoo Helsingin Sanomat. Kaupungin linjauksen mukaan jätteenkuljetusautot saisivat aloittaa jätteenkeruun vasta aamuseitsemältä toiminnasta aiheutuvan, jopa terveyshaitaksi tulkittavan melun vuoksi. Toistaiseksi ennen aamuseitsemää jätteitä kerätään vain poikkeustapauksissa, esimerkiksi Hämeentien varrelta katuremontin vuoksi jo neljältä aamuyöstä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan huonokuntoisten vesiputkiverkostojen merkitys vesiepidemioiden aiheuttajana on kasvussa. Suurin osa epidemioista johtuu kuitenkin edelleen pohjavesien likaantumisesta. Ongelma on korostunut 2010-luvulla, sillä tätä ennen Suomessa ei ollut lainkaan vanhoihin vesiputkiverkostoihin liittyviä epidemioita.
Joskus moottorisaha on puulle itselleen armollisin ratkaisu, kirjoittaa Suur-Jyväskylän lehti. Puutarhuri Anitta Valtonen kertoo, että kevätalven raskas suojalumi on katkonut oksia ja jopa halkaissut puita. Nyt on hyvä aika katsella pihaa ja puutarhaa siltä kannalta, onko pensaissa esimerkiksi kuolleita oksia.
Suomen Pankin mukaan kotitalouksien velkaantumista hillitsemään tulisi säätää asuntolainojen lainakattoa täydentämään henkilökohtainen velkakatto. Myös niin sanottu positiivinen luottorekisteri tulisi ottaa käyttöön. Kotitalouksien velan määrä on kaksinkertaistunut kahdessakymmenessä vuodessa erityisesti asunto- ja taloyhtiölainojen johdosta.
Tilastokeskuksen tietojen mukaan puolet asuntokunnista asuu vuoden 1980 jälkeen valmistuneissa asunnoissa. 1970-luvulla valmistuneissa asunnoissa asuu viidennes asuntokunnista. Kymmenesosa asuntokunnista asuu puolestaan tämän vuosituhannen puolella valmistuneissa, uudemmissa asunnoissa.
Tuoreen selvityksen mukaan digitaalisten järjestelmien käyttö vauhdittaisi merkittävästi rakennus- ja purkujätteen hyödyntämistä, kertoo ympäristöministeriö. Tietokannat auttaisivat purkajaa löytämään jätteelle hyödyntäjän nykyistä helpommin sekä toisaalta ennakoimaan, koska, missä ja millaista jätettä markkinoille on tulossa. Talonrakentamisen jätteitä syntyi Suomessa vuonna 2016 kaikkiaan 1,4 miljoonaa tonnia, josta hyödynnettiin noin 60 %.
Kehä I:n liikenteen siirtyminen maan alle mahdollistaa asuntorakentamisen Espoon Keilaniemeen, kertoo Helsingin Sanomat. Lähes puoli kilometriä pitkän tunnelin myötä alueelle saadaan puistoaluetta ja myöhemmin myös paljon asuntoja. Kehä I:n ja Keilaniementien väliselle alueelle laadittu asemakaava sisältää neljän korkean asuinkerrostalon kokonaisuuden.