Koti ja ympäristö -osio käsittelee konkreettisia asumismukavuuteen vaikuttavia asioita.
Joskus moottorisaha on puulle itselleen armollisin ratkaisu, kirjoittaa Suur-Jyväskylän lehti. Puutarhuri Anitta Valtonen kertoo, että kevätalven raskas suojalumi on katkonut oksia ja jopa halkaissut puita. Nyt on hyvä aika katsella pihaa ja puutarhaa siltä kannalta, onko pensaissa esimerkiksi kuolleita oksia.
Suomen Pankin mukaan kotitalouksien velkaantumista hillitsemään tulisi säätää asuntolainojen lainakattoa täydentämään henkilökohtainen velkakatto. Myös niin sanottu positiivinen luottorekisteri tulisi ottaa käyttöön. Kotitalouksien velan määrä on kaksinkertaistunut kahdessakymmenessä vuodessa erityisesti asunto- ja taloyhtiölainojen johdosta.
Tilastokeskuksen tietojen mukaan puolet asuntokunnista asuu vuoden 1980 jälkeen valmistuneissa asunnoissa. 1970-luvulla valmistuneissa asunnoissa asuu viidennes asuntokunnista. Kymmenesosa asuntokunnista asuu puolestaan tämän vuosituhannen puolella valmistuneissa, uudemmissa asunnoissa.
Tuoreen selvityksen mukaan digitaalisten järjestelmien käyttö vauhdittaisi merkittävästi rakennus- ja purkujätteen hyödyntämistä, kertoo ympäristöministeriö. Tietokannat auttaisivat purkajaa löytämään jätteelle hyödyntäjän nykyistä helpommin sekä toisaalta ennakoimaan, koska, missä ja millaista jätettä markkinoille on tulossa. Talonrakentamisen jätteitä syntyi Suomessa vuonna 2016 kaikkiaan 1,4 miljoonaa tonnia, josta hyödynnettiin noin 60 %.
Kehä I:n liikenteen siirtyminen maan alle mahdollistaa asuntorakentamisen Espoon Keilaniemeen, kertoo Helsingin Sanomat. Lähes puoli kilometriä pitkän tunnelin myötä alueelle saadaan puistoaluetta ja myöhemmin myös paljon asuntoja. Kehä I:n ja Keilaniementien väliselle alueelle laadittu asemakaava sisältää neljän korkean asuinkerrostalon kokonaisuuden.
Arto Toorikka esittää Vahasen blogissa, että ”Suomessa rakennetaan ja korjataan sisäilmateknisesti parempia rakennuksia kuin koskaan ikinä missään!” Väite perustuu rakennustekniikan ja lainsäädännön kehittymiseen sekä sisäilmaongelmia koskevaan tutkimukseen. Toorikan mukaan aiempien vuosikymmenten sisäilmateknisesti riskialttiit ratkaisut on korvattu paremmalla tekniikalla ja rakentamismenetelmillä ja kosteutta paremmin kestävillä rakennusmateriaaleilla.
Suhde omaan asuntoon riippuu iästä ja asunnon oston ajankohdasta, kertoo Danske Bankin teettämä kyselytutkimus. Nuoret pitävät asuntoa enemmän sijoituksena ja vanhemmat ihmiset kotina. Kaikista suomalaisista 37 ajattelee kotia myös sijoituksena.
Yli puolet Suomen kunnista on kirjannut puurakentamisen edistämisen strategiaansa, kertoo Suomen Metsäyhdistys. Tärkeimpänä perusteena puurakentamiselle kunnissa pidettiin sisäilmaongelmien torjuntaa. Tiedot perustuvat Suomen PEFC:n kuntapäättäjien keskuudessa teettämään selvitykseen.
Suomalaista asuntosuunnittelua uudistavan Asuntoreformi Helsinki – Asuminen 2020 -kilpailun ehdotuksissa korostuivat yhteisöllisyys, tilojen jakaminen ja ympäristöystävällisyys. Kilpailijat suunnittelivat oman ehdotuksensa kolmeen vaihtoehtoiseen rakennuspaikkaan Jätkäsaaressa, Meri-Rastilassa ja Pohjois-Pasilassa. Lisäksi kilpailussa oli oma kategoria asumisen kehitysideoille.
Etelä-tukholmalaisen kerrostalon kellarissa kasvatetaan asukkaiden syötäväksi kalaa ja vihanneksia. Asukkaita neuvovat projektinvetäjät uskovat, että lähiruokaviljely yleistyy suurkaupungeissa, kertoo asiasta uutisoinut Yle. Artikkelin mukaan aquaponisessa viljelyssä yhdistyy kalankasvatus ja kasvihuoneviljely.
Ympäristöministeriön käynnistämä Kuntapilotti-hanke on tuottanut ehdotuksia tietomallipohjaisen kaavoituksen toteuttamiseen. Hankkeen tavoitteena on tehdä kaavatiedoista koneluettavaa. Hankkeesta lisää ministeriön kotisivuilla.
Kaupunkiasumisen suunnittelun ja kehittämisen tueksi on kehitetty joustavia ja eri tarpeisiin mukautuvia eurooppalaisia asumisratkaisuja esittelevä Ketterän asumisen keittokirja. Keittokirja on kehitetty Suomen akatemian rahoittaman Ketterä kaupunki (DAC) -hankkeen yhteydessä. Tavoitteena on vastata kysymyksiin siitä, miten asunnot ja rakennuskanta saadaan mukautumaan eri asumistarpeisiin ja miten kaupunkiasumisen kehittämisessä voidaan ottaa mukaan myös asukkaat.