Koti ja ympäristö -osio käsittelee konkreettisia asumismukavuuteen vaikuttavia asioita.
Koronapandemiasta huolimatta Helsingin asuntomarkkinat ja rakentaminen ovat pysytelleet vilkkaina vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä. Helsingin rakentamisen kokonaisvolyymi on pysynyt lähes samoissa lukemissa viime vuoteen verrattuna. Vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana Helsingissä oli rakenteilla olevaa kerrosalaa yhteensä 1,73 miljoonaa kerrosneliömetriä, josta kaksi kolmasosaa oli asuntorakentamista.
Koiria on viime vuonna otettu Suomessa enemmän kuin koskaan aiemmin. Koiranpentujen kuten muidenkin lemmikkielänten suosiota on lisännyt, että niitä on hankittu ”koronalohduksi”. Ennen koiraostoksille lähtöä on oman elämäntilanteen pohdinnan lisäksi syytä kartoittaa koiran tuomat kustannukset.
Kiinteistöliitto esittää, että valtio varaa vuoden toisessa lisäbudjetissa lisää rahaa sähköautojen latauspisteiden rakentamisavustuksiin. Viime vuodelle varatut avustusrahat loppuivat kesken, joten viime vuonna haettuja avustuksia joudutaan maksamaan kuluvan vuoden määrärahoista. Uhkana on, että tälle vuodelle varatut 5,5 miljoonaa euroa loppuvat jo keväällä.
Suomalaisten asumisessa ovat nyt trendinä isot asuinneliöt. Kyse ei ole enää vain omakotitalo- tai rivitalotrendistä. Kaikkien oman pihan sisältävien talotyyppien suosio lentää tällä hetkellä aivan uudella tasolla; omakotitalon, erillistalon, paritalon ja rivitalon.
Kiinteistömaailma Oy:n toimitusjohtaja Risto Kyhälä sanoo, että asuntomarkkinan tarjonta ei tyydytä tällä hetkellä vaurastuvan keskiluokan tarpeita . Alle 250 000 euron asunnoissa tarjontaa on lähes entiseen tapaan, mutta yli 250 000 euron asunnoissa valikoima on pudonnut dramaattisesti. -Tämänhetkinen ja lähitulevaisuuden kysyntää kohdistuvat eniten hyvätuloisten haluamiin, yli 250 000 euron asuntoihin.
Järvenpään kaupunki on käynnistänyt hankkeen puurakentamisen edistämiseksi kaupungissa tänä keväänä. Hanke saa rahoitusta ympäristöministeriön puurakentamisen ohjelmasta. Hankkeessa kehitetään kaupungin rakentamiseen liittyvää suunnitteluprosessia tuottamalla vähähiilisen rakentamisen työkirja ja toimintaohje kesään 2021 mennessä.
Uusi päästötietokanta luo perustan vähähiilisen rakentamisen säädösohjaukselle. Palvelu tarjoaa puolueetonta dataa Suomessa käytettävien rakennustuotteiden ilmastovaikutuksista kuten hiilijalan- ja kädenjäljestä, materiaalitehokkuudesta sekä kierrätettävyydestä. Tiedot yhdenmukaistavat rakennusten koko elinkaaren aikaisten kasvihuonekaasupäästöjen laskentaa ja helpottavat vähähiilisen rakennuksen suunnittelua.
KIRA-Foorumin suuri kuntavaalipaneeli keräsi ensimmäistä kertaa vaalikevään aikana yhteen viiden suurimman puolueen varapuheenjohtajat. Varapuheenjohtajat linjasivat näkemyksiään kiinteistö- ja rakentamisalan merkityksestä kevään kuntavaaleissa sekä tulevalla valtuustokaudella. Puoluekannasta riippumatta panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että kunnat kasvavat ja luovat elinvoimaa vain investoimalla rakennettuun ympäristöön.
Yleisimmin ihmisten unta ja oleskelua häiritsevät Suomessa tieliikenteen ja lähinaapureiden aiheuttama melu. THL:n tuoreessa selvityksessä tarkasteltiin, miten häiritseviksi ihmiset kokevat eri ympäristömelun lähteet omassa arjessaan. Hyvin häiritsevänä tieliikennemelun koki arjessaan 4,8 prosenttia ja lähinaapureiden melun 4,5 prosenttia vastaajista.
Ilmalämpöpumppu ei pelkästään lämmitä ja jäähdytä, vaan käynnissä ollessaan se myös puhdistaa sisäilmaa koko ajan. Siksi sisäyksikön suodattimet on muistettava puhdistaa säännöllisesti. Korona-aikana kotona myös ollaan enemmän, mikä voi lisätä huonepölyn määrää ja puhdistustarvetta.
Suomen asuntomarkkinat kestivät koronan iskun hyvin verrattuna aiempiin talouskriiseihin, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n asuntomarkkinaennuste. Hyvä vire näkyi etenkin kasvukeskuksissa, mutta korona toi myös muutoksia perustrendeihin. Osakeasuntojen hintakehityksessä kiinnostavia positiivisia poikkeuksia ovat Kuopio ja Kotka.
Asuntovelallisilla asuntokunnilla oli vuonna 2019 velkaa keskimäärin 220 prosenttia käytettävissä olevista rahatuloistaan. Eniten velkaa suhteessa tuloihin oli yksinhuoltajilla, 276 prosenttia, sekä yhden aikuisen asuntokunnilla, 255 prosenttia. Myös kahden huoltajan lapsiperheiden velkaantumisaste oli keskimääräistä suurempi, 237 prosenttia.