Äärisäihin kannattaisi alkaa sopeutua vähitellen, mutta toistaiseksi harva taloyhtiö, isännöitsijä tai rakentaja on ryhtynyt toimeen, kertoo Tekniikka & Talous -lehti.
Nykyisten rakennusmääräysten mukaan rakennettavat kerrostalojen julkisivut kestävät näillä näkymin parhaiten ilmastonmuutoksen tuomia säitä.
− Vanhalle asuntokannalle pitää tehdä jotain. Osittain se pystytään purkamaan, mutta kaikkea ei ole järkevä purkaa. Vanhat asunnot pitäisi saada sopeutumaan ilmastonmuutokseen ja tehdä oikeanlaisia korjauksia, tutkijatohtori Toni Pakkala Tampereen yliopistosta sanoo T & T:lle.
Rakennusalaa kiinnostaa juuri nyt hiilidioksidipäästöjen vähentäminen enemmän kuin sopeutuminen äärisäihin.
− Asiaa kyllä mietitään, mutta vielä se ei ole mennyt käytäntöön, lehtori Tapio Keiramo Turun ammattikorkeakoulusta kertoo.
Tulevaisuudessa sademäärät lisääntyvät ja kuivumisen olosuhteet heikkenevät. Se tuo ongelmia rakennuksille, koska kaikki materiaalit kärsivät kosteudesta, jota lisääntyvä sateisuus tuo. Loppusyksyn lumet tulevat yhä enemmän vetenä, samoin talviaikaan. Kuivuminen on heikkoa, kun aurinko ei paista ja on pilvistä.
Kosteus on mukana lähes kaikissa vauriomekanismeissa niin puulla, betonilla, tiilellä kuin rappauksellakin. Kosteus ei itsessään ole välttämättä vaarallista, mutta esimerkiksi jäätyessään se laajenee. Kosteus myös mahdollistaa teräksen ruostumisen tai homeen kasvamisen.
Ilmastonmuutokseen sopeutumista odottavat ainakin 1960-¬luvun jälkeen rakennettujen kerrostalojen ulkovaipat. Niitä on 70 prosenttia asuinkerrostaloista. Sopeutuminen vaatii myös lisää jäähdytystä asuntoihin. Toisaalta paahteisten kesien hyvä puoli on siinä, että rakenteet pääsevät kuivumaan.
Rakennusfyysikot vasta tutkivat, miten kosteus vaikuttaa homeiden kasvuun rakennusten sisällä. Eniten ilmastorasitus koettelee rannikoilla. Sademäärät lisääntyvät huomattavasti. Sisämaassa taas siirrytään nykyisiin rannikko-olosuhteisiin.
− Tiheämmin toteutettu, kohdistettu huolto etelä¬ ja länsijulkisivuille voi olla yksi keino varautu, Pakkala kertoo.
Kuntotutkimuksissa selviää, minkälaista betonia talossa on ja täyttääkö se edes nykyvaatimuksia. Jos betoni on hyvälaatuista ja talo on suojaisalla paikalla, pitkää kestoa voi löytyäkin.
Jos selviää, ettei betoni kestä enää, tarvitaan raskaampi korjaus. Betoni voidaan peittää jollakin toisella rakenteella.
− Kestää pitkään ennen kuin betoni vaurioituu. Kun se alkaa, vaurioituminen on jo nopeaa. Kun ongelma näkyy paljon, silloin ollaan jo myöhässä, hän neuvoo.
Toni Pakkalan mielestä kaikki nykyiset julkisivumateriaalit kestävät ilmastonmuutoksessakin, mutta niitä pitää huoltaa nykyistä useammin: puuta maalata, rappausta ja pinnoitetta uusia, leviä pestä pois useammin.
− Ajoissa tehtyjen kuntotarkastusten ja huollon avulla voidaan jatkaa minkä tahansa materiaalin elinikää.
− Jokaisessa taloyhtiössä kannattaisi miettiä, halutaanko nykyinen säilyttää mahdollisimman pitkään vai onko talo purettu ja tilalle rakennettu jokin nykyvaatimusten mukainen ratkaisu.
Taloyhtiöiden on kuitenkin vaikea katsoa yli 10 vuoden päähän. Tosin suunnitteluohjeetkaan raskaampaan ilmastorasitukseen sopeutumiseksi eivät ole vielä valmiita.
Ympäristöministeriö, Aalto-yliopisto ja Tampereen yliopisto selvittävät parhaillaan mitoitussäitä tulevissa olosuhteissa. Muissa pohjoismaissa ohjeita jo on.
Tapio Keiramon mukaan vikasietoisuus on rakentamisessa kuitenkin nousussa, ja se liittyy myös ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Rakennustiedolta ilmestyi viime vuonna ohjeita, joita Keiramo pitää hyvänä lähtökohtana.
− Arkkitehdeistä on noussut massiivipuu- ja tiilirakenteiden puolestapuhujia, koska ne kestävät vikoja paremmin.
Keiramo näkee kuitenkin paljon sopeutumisen tarvetta. Puurakentaminen on nyt muodissa, mutta jo nyt saaristossa on aiempaa enemmän ötököitä, jotka tuhoavat puisia rakennuksia.
− Loivakattoiset, räystäättömät ovat nyt muodissa, mutta ne ovat aika riskialttiita rakenteita näillä keleillä.
Hän kertoo, että nyt jo alalla pohditaan, onko terassien suunta kesähelteiden takia enää jatkossa perinteinen etelä ja länsi. Siksi rakentamisen paikkoja on katsottava tarkemmin esimerkiksi tulvien takia.
Jos ilmastonmuutoksen hillintä epäonnistuu, 2050-luvulle tultaessa maapallon keskilämpötila on noussut jopa 3–4 astetta esiteolliseen aikaan verrattuna.
Taloyhtiöt muuttuvassa ilmastossa -hankkeessa tehdyssä kyselyssä selvitettiin taloyhtiöiden varautumista ilmastonmuutokseen. Tuloksista selviää, että ilmastonmuutosta ei juurikaan huomioida päätöksenteossa, vaikka osa taloyhtiöistä kärsii nyt jo sen vaikutuksista.
Ilmastonmuutoksen seurauksena sääolosuhteet vaikeutuvat ja sään ääri-ilmiöt lisääntyvät. Monet vaikutuksista ovat jo näkyvissä ja ne yleistyvät ja voimistuvat ilmastonmuutoksen edetessä. Kiinteistöliiton uudesta oppaasta saa vinkkejä sään ääri-ilmiöihin varautumiseen.
Ankarammiksi muuttuvat sääolot laittavat suomalaisetkin vesikatot lujille. Katon vesitiiviyden ja vedenpoiston merkitys kasvavat. Hyvä huolenpito ja ajallaan tehdyt korjaukset käyvät yhä tärkeämmiksi.
Tähtiartikkeli
Tilaajille
Ilmastonmuutoksen myötä kiinteistöt joutuvat myrskytuulten, rankkasateiden, taajamatulvien ja rajusti vaihtelevien lämpötilojen keskellä entistä kovemmille. Vahingon sattuessa lasku voi kasvaa huimasti, varsinkin jos taloyhtiössä on tingitty kiinteistön kunnossapidosta.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään