Vain harvat virolaiset autoilijat ovat maksaneet Suomessa saamiaan pysäköintivalvontamaksuja, selviää ParkkiPaten tilastoista. Virolaisten väärinpysäköinti on tähän saakka ollut yleistä esimerkiksi pääkaupunkiseudun ja lähikuntien alueilla.
– Haastavan tilanteen taustalla on ollut Viron lainsäädäntö ja sen tulkinta, jonka mukaan virolaisten autojen haltijatietoja ei ole luovutettu Suomeen valvontamaksujen perintää varten. Nyt asiasta on päästy yksimielisyyteen Viron kuljetusviraston kanssa, ParkkiPaten toimitusjohtaja Christian Metsäranta kertoo.
Kesäkuusta lähtien virolaisille ajoneuvoille kirjoitettuja valvontamaksuja on siirretty perintäyhtiön perittäväksi, jos niitä ei ole maksettu eräpäivään mennessä.
– Uskon, että järjestys palaa ongelma-alueille vähitellen, kun tieto uudesta käytännöstä ajan myötä välittyy ulkomaalaisille autoilijoille ja väärinpysäköinnit vähenevät merkittävästi, Metsäranta arvioi.
Pysäköinti ilman lupaa on ParkkiPaten tilastojen mukaan yllättävän yleistä Suomessa. Viime vuonna lähes viidesosa valvontamaksuista kirjoitettiin luvattoman pysäköinnin vuoksi.
– Väärinpysäköinti on todellinen ongelma taloyhtiöille ja liikekiinteistöille, jos asukkaille tai asiakkaille ei riitä enää parkkipaikkoja. Yritystoiminta kärsii luvattomasta pysäköinnistä, jos yritysten potentiaaliset asiakkaat siirtyvät mieluummin muihin liikkeisiin, joista löytyy helpommin parkkitilaa.
Vuosina 2019–2020 ParkkiPate kirjoitti noin 15 000 valvontamaksua virolaisille ajoneuvoille. Maksujen yhteissumma oli lähes 800 000 euroa. Näistä maksuista vajaa kymmenesosa maksettiin ennen perintään siirtämistä.
Mikä neuvoksi, jos taloyhtiön piha- tai parkkialueella on toistuvasti sinne kuulumattomia ajoneuvoja, eivätkä siirtokehotukset tehoa? Nykyinen laki sitoo taloyhtiöiden käsiä eikä yksityisalueiden valvonta kuulu myöskään kaupunkien tai poliisin kontolle. Entistä useampi hakeekin apua yksityisiltä parkkifirmoilta.
Suomen Kiinteistölehti juhlii tänä vuonna satavuotista taivaltaan. Ensi vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta myös ensimmäisen asunto-osakeyhtiölain voimaantulosta. As Oy Agrikolankatu 7 on esimerkki siitä, millaisia muutoksia taloyhtiöissä on koettu vuosisadan aikana.
Tähtiartikkeli
Kovaääninen remontointi saattaa häiritä naapureiden kotirauhaa, vaikka se toteutettaisiin taloyhtiön järjestyssääntöjen puitteissa päiväsaikaan. Siksi avoin tiedottaminen ja kommunikaatio naapureiden välillä on aina suositeltavaa, vaikkei laki sitä vaadi.
Tilaajille
Taloyhtiössä on paljon tekniikkaa, jonka olemassaolon huomaa yleensä vasta silloin, kun jokin ei toimi. Silloin saattaa olla jo liian myöhäistä. Taloyhtiön teknisiä järjestelmiä tuleekin huoltaa säännöllisesti, jotta viat ja korjaukset voidaan ennakoida.
CERVI
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään