Noin 800 000 suomalaista joutuu vuosittain koti- tai vapaa-ajan tapaturmaan. Vaikka yli 70 prosenttia kaikista tapaturmista on koti- ja vapaa-ajan tapaturmia ja lähes 90 prosenttia tapaturmaisista kuolemista tapahtuu kotona tai vapaa-ajalla, ei koti- ja vapaa-ajan tapaturmista kerätä tietoa systemaattisesti.
Tietoa kerääntyy monen eri toimijan rekistereihin, mutta kirjaamiskäytännöt vaihtelevat. Tiedot eivät ole välttämättä keskenään vertailukelpoisia, tai ne ovat puutteellisia eivätkä yhteen koottavissa. Helsingin kaupunginkanslian työpaperi luo katsauksen näihin haasteisiin sekä olemassa oleviin tilastoihin.
Tällä hetkellä tärkeimmät tapaturmatilastolähteet ovat Terveyden ja hyvinvointilaitoksen ylläpitämä Sotkanet sekä Tilastokeskuksen kuolemansyytilastot. Myös kyselytutkimuksista saadaan tietoa tapaturmista, sillä lievemmät tapaturmat jäävät tapaturmista kertyvän rekisteritiedon ulkopuolelle.
Koti- ja vapaa-ajantapaturmista yleisimpiä ovat liikuntatapaturmat, kaatumiset ja putoamiset sekä myrkytykset. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen mukaan 20 vuotta täyttäneistä helsinkiläisistä 13 prosenttia on joutunut liikuntatapaturmaan edellisen vuoden aikana, seitsemän prosenttia on kokenut tapatuman kotonaan sisätiloissa ja vajaa viisi prosenttia kotipihallaan. Näistä tapaturmista suurin osa hoidetaan kuitenkin kotikonstein.
Kaatuminen tai putoaminen on tapaturmaisten kuolemien yleisin syy, ja Helsingissä hieman yleisempi kuin muualla maassa. Myrkytykset ovat seuraavaksi yleisin tapaturmaisten kuolemien aiheuttaja. Yleensä myrkytyskuolemissa on kyseessä alkoholia tai lääkkeitä käyttänyt aikuinen. Kuolleisuus tapaturmaisiin myrkytyksiin on Helsingissä huomattavasti yleisempää kuin muualla maassa, mikä selittynee Helsingin muuta maata suuremmalla alkoholin ongelmakäyttäjien osuudella. Ajanjaksolla 2001–2010 tämä kuolemansyy selitti lähes 10 % helsinkiläisten muuta maata lyhemmästä elinajanodotteesta.
Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisy edellyttää tapaturmiin liittyvää tiedonkeruuta, tilastointia ja seurantaa sekä kerättyjen tietojen hyödyntämistä paikallisella tasolla. Kun lähtötilanne tunnetaan, voidaan paremmin tunnistaa myös riskiryhmiä ja seurata, miten tehdyt toimet ovat vaikuttaneet tapaturmien määrään.
Helsingin kaupunginkanslian työpaperi jakautuu temaattisesti kahteen osaan. Ensin katsotaan, miten tietoa koti- ja vapaa-ajan tapaturmista kertyy, mistä tietoa löytyy ja minkälaisia haasteita tapaturmien kirjaamiseen ja tilastointiin liittyy. Sen jälkeen katsotaan, mitä tällä hetkellä tiedetään suomalaisten ja erityisesti helsinkiläisten koti- ja vapaa-ajan tapaturmista.
Vapaaehtoiset talotsempparit järjestävät toimintaa As Oy Koivistonmäen ikäihmisille Riihimäellä. Aivojumpparyhmä kokoontuu viikoittain huoltamaan osallistujien muistia liikunnan ja visailun parissa. Muistiklubiin ovat tervetulleita kaikki.
Tähtiartikkeli
Tilaajille
Tamperelaisessa As Oy Kotipehkussa elämä on yhteisöllistä. Taloyhtiöstä löytyy muun muassa päiväkoti, yhteistalo, kasvimaa, maakellari ja bändikämppä. Taloyhtiön juuret ovat opiskelijoiden kommuuniasumisessa 1990-luvulla.
Kotivakuutuksen on tärkeää olla voimassa myös muuton aikana sekä vanhassa että uudessa kodissa. Se kattaa sekä asunnon että tavarat, mikäli muutossa hajoaa jotain. Tavaroiden rikkoutuminen on yleisin muutossa tapahtuva vahinko.
Asumismenot kasvavat tänä vuonna tuntuvasti erityisesti omistusasujilla, kertoo tuore tutkimus. Asumismenojen kasvua ajaa erityisesti korkojen voimakas nousu, ja myös muihin asumismenoihin kohdistuu merkittäviä nousupaineita.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään