Tiistaina 3.2. pidetyssä Korjausrakentaminen 2015 -tapahtumassa nousi esille korjausrakentamiseen liittyvä asukasviestintä. Isännöintiliiton joulukuussa julkaiseman putkiremonttibarometrinkin mukaan se oli putkiremonttien heikoimmin onnistunut osa-alue. Sama ilmenee viime vuonna Helsingin yliopistossa Hanna-Maija Närväsen tekemästä maisterintutkielmasta, jossa putkiremontteja tarkasteltiin asukkaiden kokemusten näkökulmasta.
– Valitettavasti barometrin ja tutkielman havainnot pitävät paikkansa, asiantuntija Juha-Ville Mäkinen LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:stä toteaa. Hän puhui Korjausrakentaminen-tapahtumassa asiakaskokemuksen syntymisestä putkiremonteissa.
Mäkinen korostaa, että korjausrakentamisen eri osapuolten tulisi huomioida asukasviestintä alusta lähtien. Asukasviestintä voi muodostua ongelmaksi, jos siitä ei selvästi sovita urakkaneuvotteluissa. Tällöin viestintään liittyvät vastuut ja toimenpiteet jäävät epäselviksi, eikä kukaan tiedä mitä pitäisi tehdä tai tekeekö joku muu jotakin. Jos asiasta ei ole sovittu, vastuu jää taloyhtiölle, jonka edustajat eivät aina tiedosta asiaa.
– Pahimmillaan asukasviestinnän epäonnistuminen aiheuttaa turhaan epätietoisuutta ja pelkoa. Töitä tehdään asukkaan kodissa, johon kajoaminen on aina herkkä alue. Lisäksi epätietoisuus esimerkiksi hankkeen taloudesta ja budjetin kestävyydestä aiheuttavat aitoa turvattomuuden tunnetta. Jotta korjausrakentaminen olisi laadukasta palvelutoimintaa, asukasviestintään on panostettava.
Onnistunut viestintä on asukaslähtöistä: se kattaa asukkaan tietotarpeet niin laadullisesti, sisällöllisesti kuin aikataulullisesti.
– Asukaslähtöisyyteen liittyy esimerkiksi urakoitsijan edustajien tavoitettavuus, jos ja kun asukkaille tulee mieleen kysymyksiä tai he havaitsevat ongelmia. Myös tiedottamiseen kannattaa kiinnittää huomiota, sen on perustuttava asukkaiden tietotasoon ja oltava oikea-aikaista, Mäkinen sanoo.
Tutustu Katastrofin ainekset – Opas taloyhtiön remonttiviestintään -kirjaan
Rakennus- ja asuntokanta on tärkeä osa kansallisomaisuutta ja kotitalouksien varallisuutta, mutta sen korjaustarpeesta on ollut vain vähän tietoa. Nyt julkaistu raportti päivittää korjaustarpeen tilannekuvan vuoteen 2050 saakka. Vuoden 2020 lopussa Suomessa oli yli 1,3 miljoonaa asuinrakennusta, joiden yhteinen arvo on noin 480 miljardia euroa.
Epävakaa taloustilanne vaikeuttaa taloyhtiöiden korjaushankkeita, selviää Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometrista. Rahoituksen saatavuus on heikentynyt. Yleisin korjaushanke tänä vuonna on lämmitysjärjestelmän uudistaminen.
Suomen Kiinteistöliitto on käynnistänyt Ilmastoviisas taloyhtiö -kiertueen, jossa vieraillaan yhdeksällä paikkakunnalla ympäri Suomen. Kiertueella keskustellaan taloyhtiöiden kanssa ja kartoitetaan yhdessä parhaita ilmastoviisaita tekoja asumisessa.
Taloyhtiössä kannattaa sopia yksi lämpötila, johon kaikki huoneistot säädetään. Jos lämpötila silti vaihtelee, vika voi olla ilmanvaihdossa. Myös patteriverkosto voi tarvita säätöä.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään