Kompostoinnista tulee jatkossa ilmoittaa ja sitä valvotaan tarkastuskäynneillä

EU:n jätesäädöspaketin keskeisenä tavoitteena on vähentää jätteen määrää sekä lisätä uudelleenkäyttöä ja biojätteen kierrätysastetta. Suomi pyrkii tavoitteeseen muun muassa jätelakiin kirjatulla kotikompostoinnin ilmoitusvelvollisuudella.

– Käytännössä tämä tarkoittaa, että jokaisen on ilmoitettava kompostoinnistaan jätehuoltoviranomaiselle, jäteasiainpäällikkö Christine Perjala Uudenmaan jätelautakunnasta kertoo Itäväylä-lehdelle.

Ilmoitusvelvollisuus astuu voimaan Uudenmaan jätehuoltoviranomaisen alueella 1.9., johon mennessä ilmoitus jätettävä. Ilmoitus tulee tehdä myös vapaa-ajan asunnolta.

– Velvollisuus ilmoittaa kompostoinnista koskee kaikkia eli niin omakotitaloja, taloyhtiöitä kuin vapaa-ajan asuntoja. Ilmoitus tulee tehdä, vaikka kiinteistöllä kompostoidaan vain osan aikaa vuodesta, Perjala sanoo.

Uudellamaalla jätehuoltoviranomaisena toimii Lohjan jätekeskuksen alueella päämajaansa pitävä Uudenmaan jätelautakunta, jonka alueeseen kuuluu kaksitoista kuntaa: Askola, Hanko, Inkoo, Karkkila, Lohja, Loviisa, Pornainen, Porvoo, Raasepori, Sipoo, Siuntio ja Vihti. Myrskylä ja Pukkila kuuluvat Lahden seudun jätelautakunnan sekä Lapinjärvi Kymen jätelautakunnan alaisuuteen.

Kompostointia valvotaan tarkastuskäynneillä. Viime vuonna tarkastuskäyntejä tehtiin Uudenmaan jätelautakunnan alueella 200 kiinteistöllä.

Ilmoitus tehdään erillisellä lomakkeella

Uudenmaan jätelautakunta on avannut verkkosivuilleen (www.ujlk.fi) lomakkeen, jolla kompostoinnista ilmoitetaan. Lomakkeen voi täyttää sähköisesti tai tulostaa paperille ja lähettää postitse. Sen voi myös pyytää puhelimitse.

Ilmoitus kompostoinnista tulee uusia viiden vuoden välein, jotta tiedot pysyvät ajan tasalla. Myös kompostoinnin lopettamisesta ja vastuuhenkilön vaihtumisesta on ilmoitettava.

– Puutarhajätteen, kuten risujen ja haravointijätteen, kompostoinnista ei tarvitse ilmoittaa, Perjala sanoo.

Jätehuoltoviranomainen tallentaa tiedot lakisääteiseen kompostointirekisteriin. Rekisterin tietoja käytetään maamme biojätteen kierrätysasteen laskentaan. Suomen tavoite biojätteen kierrätykselle on jopa 65 prosenttia vuoteen 2027, kun se oli 42 prosenttia vuonna 2020.

Kompostiin kelpaavat ruoantähteet, hedelmien, vihannesten ja kanamunien kuoret, suodatin- ja teepussit, kananmunakennot, talouspaperit ja lautasliinat sekä kukkamulta ja kasvien osat. Kompostiin eivät kelpaa aineet, jotka eivät lahoa, kuten tupakantumpit, tuhka ja kalkki sekä pölynimurin pölypussit.

Jos ruuantähteitä ei kompostoida, voi jäteastian tyhjennysväli olla pisimmillään kaksi viikkoa.

Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle kahden viikon välein!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

keittiöremontti

20.5.2022

Suunnittelu ja pohjatyöt takaavat onnistuneen keittiöremontin

Espoon Kivenlahdessa remontoidaan 72-neliösen kerrostaloasunnon keittiötä. Remontin toteuttaja, osakas Pekka Vass kertoo, että parhaiten keittiöremontista selviää kun suunnittelee sen hyvin ja tekee pohjatyöt huolella. "Kannattaa ehdottomasti palkata suunnittelija", hän sanoo.

Tähtiartikkeli

Tilaajille

hinnankorotus

16.6.2022

Taloyhtiö, tarkkana sopimushintojen korotusten kanssa

Hyödykkeiden ja palvelujen kustannukset ovat nousseet Ukrainan sodan myötä. Myös taloyhtiö voi saada sopimuskumppaneiltaan hinnankorotusilmoituksia. Ne kannattaa tarkastaa huolella, sillä aina korotukselle ei ole perustetta.

osakas muutostöitä

30.1.2023

Osakas tekee muutostöitä ilman lupaa, mitä tehdä?

Osakkaalla on laaja muutostyöoikeus hallitsemassaan huoneistossa. Muutostöistä tulee kuitenkin tehdä ilmoitus hallitukselle tai isännöitsijälle, jos muutostyö vaikuttaa yhtiön tai toisen osakkaan omistamaan kiinteistön osaan. Mitä tehdä jos osakas aloittaa muutostyöt ilman ilmoitusta?

Tilaajille

23.3.2022

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistus mahdollistaisi alle 30-neliöisen pihasaunan tai varaston rakentamisen ilman lupaa

Hallitus on sopinut maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksesta. Eduskuntaan viedään syksyllä esitys, jolla nykyiset rakentamisen pykälät kumotaan ja lakiin lisätään säännökset alueidenkäytön digitaalisuudesta. Uusi laki määrittää seuraavat vuosikymmenet, miten Suomessa rakennetaan ja miten alueidemme käyttöä suunnitellaan.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti