Päättäjien mielestä liian kallis vuokra-asuminen on talousjarru Suomen talouden kehittymiselle. Vuokramarkkinoilla toimivien kansalaisten edunvalvontajärjestöt vastaavat, että valtio toimenpiteillään pakottaa kunnat tekemään päätöksiä, joilla nostetaan asumiskustannuksia. Myös kunnallisella tasolla päätettävien kiinteistöveron ja hoitokulujen veloitusperusteiden korotukset johtavat väistämättä asumiskulujen ja vuokrien nousuun. Tästä huolimatta korkeasta vuokratasosta syytetään yleisesti vuokranantajia tai rakennuttajia, ja vuokratulojen ajatellaan virheellisesti valuvan lyhentämättömänä suoraan omistajan ja rakennuttajan taskuun.
Vuokra koostuu useasta eri osasta; pääomakuluista eli koroista ja lyhennyksistä sekä lukuisista hoitokuluista, joiden kehittymiseen ei vuokranantaja eikä rakennuttaja voi vaikuttaa. Puhtaanapito-, lämmitys-, sähkö- ja vesimaksu ovat eriä, joiden veloitusperuste päätetään kunnallisella tasolla. Kunnallisten päätösten osuus näkyy myös kiinteistöverossa, joka muodostaa merkittävän erän hoitokuluista.
Kiinteistöveron korotukset käyvät eniten asuinrakennusten omistajien kukkaroille ja sitä pidetään siksi helppona keinona paikata ongelmissa olevaa kuntataloutta. Hallitus on tehnyt päätöksen korottaa kiinteistöveronkannan veroprosentteja siten, että yleisen kiinteistöveron veroprosenttien vaihteluväli nousisi 0,60—1,35 prosentista 0,80—1,55 prosenttiin ja vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,32—0,75 prosentista 0,37—0,80 prosenttiin. Kiinteistöveron korotuksilla on kuitenkin kauaskantoiset vaikutukset asumiskustannusten nousuun. Korotus siirtyy väistämättä suoraan asukkaiden asumiskuluihin, nostaen vuokraa ja muita asumiskustannuksia.
Vuokramarkkinoilla toimivien kansalaisten edunvalvontajärjestöt vaativat, että kiinteistövero eriytetään toimitilojen ja asuntojen osalta, eikä korotuksia suunnata asuinrakennuksiin. Rakentamattoman tonttimaan osalta korotustarve on asuntopoliittisesti järkevää. Järjestöjen paikalliset edustajat pitävät tärkeänä, että asumiskustannuksien nousua pyritään hillitsemään pääkaupunkiseudun lisäksi myös muissa Suomen kasvukeskuksissa.
– Asuminen Suomessa on erittäin kallista verrattuna yleiseen eurooppalaiseen tasoon ilman veronkiristymistäkin, kommentoivat Lahden paikallisedustajat. Lahden kaupunki kaavailee noin 20 prosentin korotusta kiinteistöveroon. Näemme kestämättömänä sen, että muut kaupungit ottaisivat tästä mallia.
Viime vuosina tapahtuneet parvekeonnettomuudet nostivat esiin kevytrakenteisten parvekekaiteiden turvallisuuden. Levyverhoillut parvekekaiteet on huollettava säännöllisesti ja niiden kunto on tarkistettava.
Suomen Kiinteistölehti juhlii tänä vuonna satavuotista taivaltaan. Ensi vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta myös ensimmäisen asunto-osakeyhtiölain voimaantulosta. As Oy Agrikolankatu 7 on esimerkki siitä, millaisia muutoksia taloyhtiöissä on koettu vuosisadan aikana.
Tähtiartikkeli
Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksen mukaan kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat koko maassa nousseet keskimäärin 3,4 prosenttia. Lounais-Suomessa kustannukset nousivat eniten Porissa ja vähiten Raisiossa.
Taloyhtiöillä on merkittävä rooli kaupungin täydennysrakentamishankkeissa, sanoo Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari Johanna Laisaari. Hän kannustaa taloyhtiöitä katsomaan yhtiön pihaa ja yhteisiä alueita lasten näkökulmasta.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään