Jopa kolmasosa taloyhtiöiden lämmitystavan muutoksista tehdään kokonaan ilman hankesuunnittelua, selviää Kiinteistöliiton VTT:ltä tilaamasta tutkimuksesta.
Tutkimuksessa tarkasteltiin 36 taloyhtiön tekemiä uusiutuviin energianlähteisiin liittyviä korjaushankkeita, niiden teknistä toteutusta, taloudellisuutta sekä päätöksentekoprosessia. 11 kohdetta tarkasteltiin tarkemmin saatavilla olleiden mittaustietojen perusteella.
Useimmat korjaushankkeista liittyivät lämpöpumppuihin perustuvaan kiinteistökohtaiseen lämmöntuotantoon.
Tutkimushankkeesta Kiinteistöliitossa vastannut energia- ja ilmastoasioiden johtava asiantuntija Petri Pylsy pitää huolestuttavana sitä, että vain noin puolet tutkimukseen osallistuneista taloyhtiöistä kertoi käyttäneensä erillistä energia- tai talotekniikka-asiantuntijaa hankesuunnittelun tekemisessä.
– Hankesuunnittelu on yksi keino hallita hankkeen riskejä. Se mahdollistaa myös järjestelmän hankinnan tehokkaan kilpailuttamisen, hän toteaa.
Pylsy pitää riskinä myös sitä, että lähes kolmasosassa tutkimuksessa tarkastelluista hankkeista kannattavuustarkastelut oli tehnyt järjestelmän myyjä.
– Taloyhtiön edun vuoksi hankkeen valvojana pitää olla asiantuntija, joka ei edusta järjestelmän toimittajaa.
Tutkimukseen osallistuneista taloyhtiöistä vain noin puolet kertoi, että järjestelmän toimintaa seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Toisin sanoen noin puolessa hankkeista hankkeen tavoitteiden täyttymisestä ei ole tarkkaa mitattua tietoa.
– On huolestuttavaa, jos käsitys ison investoinnin toimivuudesta perustuu mielikuviin eikä mitattuun ja analysoituun tietoon. Hankesuunnitteluvaiheessa pitää suunnitella myös toimivuuden varmistaminen sekä määritellä tarvittavat mittaus- ja seurantajärjestelmät. Mittauksista pitää olla saatavilla historiatiedot vähintään viimeiseltä kahdelta kalenterivuodelta, Pylsy sanoo.
Sähkön ja kaukolämmön hintatasot vaikuttavat investoinnin kannattavuuteen, jota voidaan tukea varmistamalla lämpöpumppujärjestelmän mahdollisimman tehokas toiminta. Energian hintoihin taloyhtiö ei juuri voi vaikuttaa, mutta ylläpito ja seuranta ovat sen vastuulla.
Uusiutuvat energialähteet asuntoyhtiöissä -hanke toteutettiin syyskuun 2023 ja syyskuun 2024 välisenä aikana. Hankkeen toteuttaja oli VTT ja rahoittajina ja kumppaneina toimivat Kiinteistöliitto, Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi, Kiinteistöliitto Uusimaa, Palveleva Kaukolämpö FinDHC, Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli, Turku Energia, Tampereen Energia sekä Alva. Kiinteistöliitto sai rahoitusta hankkeen toteuttamiseen myös Kiinteistösäätiö R.S. ja Kiinteistöalan Koulutussäätiöltä.
Taloyhtiön valaistus kannattaa uusia muun remontin, esimerkiksi lvi-saneerauksen yhteydessä, tai viimeistään silloin, kun valaisimet ovat tulleet käyttöikänsä päähän. Uudet valaisimet ovat energiatehokkaita, mutta suurin säästö saadaan, kun valaistus asennetaan olemaan päällä vain tarvittaessa.
Uudistetun rakentamislain tavoitteena on sujuvoittaa lupaprosesseja, mutta käytännön vaikutukset voivat vaihdella kunnittain. Taloyhtiöiden on hyvä selvittää ajoissa, mitä vaatimuksia omalle hankkeelle muuttuneessa tilanteessa asetetaan.
Kiinteistö- ja rakennusalan asiantuntijoiden julkistamassa raportissa tarkastellaan rakennetun ympäristön tilaa. Raportin mukaan korjausvelan hallinnan tulisi olla tärkein prioriteetti. Rakentamisessa tulisi siirtyä yhä enemmän uudisrakentamisesta korjausrakentamiseen.
Ensi kesäksi suunnitellun energiatehokkuutta parantavan korjaushankkeen päätöksenteko pitäisi aloittaa jo syksyllä, sillä korjaushankkeen suunnittelu tarjouspyyntöineen vie aikaa. Onnistuneen korjaushankkeen varmistamiseksi täytyy tuntea oma taloyhtiö ja tunnistaa aito tarve korjaukselle.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään