CircularHoodFood-hankkeen tavoite on lisätä urbaania ruoantuotantoa ja ruoan arvostusta sekä kehittää biojätteen kiertoa kaupungeissa. HSY:n, Metropolian, Vantaan kaupungin ja Helsingin yliopiston yhteishankkeen tuloksena syntyy kokonaisnäkemys urbaanin ruoantuotannon ja ruoan kiertotalouden parhaista käytännöistä ja kehitysnäkymistä.
Globaalin ruoantuotannon haasteena on tuottaa riittävästi ja kestävästi ruokaa kasvavalle väestölle. Muun muassa ilmastonmuutos ja poliittiset konfliktit tuottavat epävarmuutta ruokaketjuihin. Myös koronavirus on tuonut huoltovarmuuden ja ruoantuotannon omavaraisuuden tärkeyden entistä näkyvämmäksi ja lisännyt kiinnostusta paikalliseen ruoantuotantoon. Urbaanin ruoantuotannon on todettu kasvattavan sekä ruoantuotannon toimintakykyä että ruoan arvostusta. Se myös parantaa asukkaiden hyvinvointia, kun asukkaat voivat nähdä tai osallistua ruoantuotantoon.
”Erityisesti pääkaupunkiseudulla on potentiaalia lisätä ruoantuotantoa, mutta käytännön kokemusta ja osaamista on toistaiseksi vähän. Tarvitsemme uudentyyppistä yhteistyötä kaupunkien ja ruokatuottajien välillä sekä panostusta uusiin, pienen pinta-alan ruoantuotantoteknologioihin ja -ratkaisuihin”, kertoo CircularHoodFood-hankkeen projektipäällikkö Nea Metsänranta HSY:stä.
Urbaanilla ruoantuotannolla tarkoitetaan kaikkea ruokaa, jota voidaan tuottaa kaupungeissa. Tällaista on esimerkiksi palstoilla, parvekkeilla, pihoilla ja joutomailla tapahtuva ulkoviljely sekä sisätiloihin sijoittuvat tuotantomenetelmät, kuten suljettuun kiertovesijärjestelmään perustuva kerrosviljely, hyönteisten konttikasvatus ja sienten kasvatus pieneen tilaan menevillä kasvatusalustoilla.
Hankkeessa toteutetaan tuotekehitys- ja markkinointikokeiluja alan ydintoimijoiden ja start-up-yritysten sekä esimerkiksi taloyhtiöiden kanssa. Kokeilut sijoittuvat pääkaupunkiseudulle, mutta toimijoita aktivoidaan koko maasta.
”Konkreettisia kokeiluja voivat olla esimerkiksi sisätilaviljelyn prototyypit tai biojätteiden lajittelua helpottavat innovaatiot. Lisäksi kannustamme taloyhtiöitä ja ravintoloita ruokahävikin vähentämiseen, biojätteiden lajitteluun ja ruoan arvostuksen lisäämiseen viestinnän ja neuvonnan keinoin”, Metsänranta kertoo.
Hankkeessa toteutettuja kokeiluja arvioidaan vaikuttavuuden, kestävyyden ja pysyvyyden näkökulmasta. Arvioinnin perusteella esimerkiksi taloyhtiöille laaditaan käytännön ohjeistus urbaanien ruoantuotantoratkaisujen hyödyistä ja käyttöönotosta. Myös uusien ratkaisujen vaatimat taloyhtiö- ja korttelitasoiset tilatarpeet sekä niihin liittyvät lupakäytännöt selvitetään. Näin ne voidaan ottaa paremmin huomioon kestävässä aluesuunnittelussa ja asemakaavoituksessa.
Lue HSY:n tiedote.
Kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat nousseet tänäkin vuonna tuntuvasti, ja nousu on ollut aiempaa laaja-alaisempaa. Vertailun kalleimmat kunnat ovat Helsinki, Järvenpää ja Hämeenlinna. Sähköenergia on halventunut, mutta perusmaksut ja siirtohinnat nousseet.
Korkojen ja kustannustason nousu sekä talouden epävarmuudet vähentävät rakentamisen ja kiinteistökauppojen määrää, kertoo Rakli. Rakennuskustannusten raju nousu kuitenkin hiipuu. Vuokra-asuntojen kysyntä vilkastuu ja vuokrat nousevat suurissa kaupungeissa.
Vanhojen osakeasuntojen hinnat ovat samalla tasolla kuin viime vuonna samaan aikaan. Hinnat laskivat kuluvan vuoden edellisestä neljänneksestä 1,7 prosenttia. Uusien asuntojen kauppoja tehtiin lähes puolet vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Vastuullisuuskeskustelu ulottuu lähivuosina myös taloyhtiöihin, ja hyvin hoidetut taloyhtiöt nousevat arvoon. Vastuullisuuteen kuuluu niin ekologinen, taloudellinen kuin sosiaalinen vastuu. Suunnitelmallinen kiinteistönpito on keskeinen osa vastuullisuuden johtamista.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään