Talotyyppien välinen vertailu paljastaa asuntokuntien pakkautuvan kerrostaloihin. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2017 kerrostaloissa asuvien asuntokuntien määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 1,9 prosentilla eli 22 600 asuntokunnalla. Yhteensä kerrostaloissa asui 1 214 500 asuntokuntaa, siis lähes puolet kaikista asuntokunnista.
Asuntokuntien määrän vuosimuutos (%) talotyypeittäin 2005–2017
Asuntokunnan muodostavat samassa asunnossa vakituisesti asuvat henkilöt. Asuntokuntien talotyypittäisten määrien vuosimuutosten valossa vuosi 2009 näyttäytyy taitekohtana. Sitä seuranneina vuosina asuntokuntien määrä on kasvanut kerrostaloissa selvästi nopeammin kuin erillisissä pientaloissa ja rivi- tai ketjutaloissa. Vuonna 2017 erillisissä pientaloissa asuvien asuntokuntien määrä kasvoi vain 0,1 prosentilla (1 400 asuntokuntaa) ja rivi- tai ketjutaloissa asuvien puolella prosentilla (1 800 asuntokuntaa).
Yhteensä asuntokuntien määrä kasvoi prosentilla eli 25 400 asuntokunnalla. Niinpä vuoden 2017 lopussa asuntokuntia oli 2 680 000. Kokonaismuutos on hieman pienempi kuin edellä mainittujen talotyypittäisten muutosten summa, koska muissa kuin asuinrakennuksissa asuvien asuntokuntien määrä laski.
Kerrostaloissa asuvien asuntokuntien määrän kasvu selittyy osittain yksinasumisen lisääntymisellä, sillä keskimäärin kolme viidestä yksinasuvasta asuu kerrostaloissa. Yhteensä yhden henkilön asuntokuntia oli 1 162 300, eli 43 prosenttia kaikista asuntokunnista.
Henkilömäärissä mitattuna asukasmäärät jakautuivat seuraavasti: kerrostaloissa asui 1 941 100 henkilöä, erillisissä pientaloissa 2 656 600 ja rivi- tai ketjutaloissa 711 700. Muissa kuin asuinrakennuksissa, kuten liike- tai toimistorakennuksissa, asui yhteensä 76 500 henkilöä
Myös entistä useampi lapsiperhe löytää kotinsa kerrostalosta. Muutoksen taustalla on lapsiperheiden kerrostaloasumisen yleistyminen erityisesti pääkaupunkiseudulla. Muualla Suomessa vastaavaa kehitystä ei ole tapahtunut muutamaa suurta kaupunkia lukuunottamatta. Omakotitalo on edelleen ylivoimaisesti suosituin valinta lapsiperheiden keskuudessa muualla Suomessa. Lapsiperheellä tarkoitetaan asuntokuntaa, johon kuulu vähintään yksi alle 18-vuotias lapsi.
Vuonna 2017 yhteensä 152 300 (27 prosenttia) lapsiperhettä asui kerrostalossa. Tämä on 0,9 prosenttia enemmän kuin vuonna 2016. Pääkaupunkiseudulla kerrostaloissa asuvien lapsiperheiden osuus oli 57 prosenttia, kun muualla Suomessa vastaava osuus oli 19 prosenttia.
Lapsiperheiden asuminen talotyypeittäin, pääkaupunkiseutu ja muu Suomi 2017
Viime vuosina rakentamisen trendinä on ollut näyttävien korkeiden rakennusten pystyttäminen. Kehityssuunta ei rajoitu vain hotelleihin ja konttoreihin, vaan heijastuu myös asumiseen.
Yhtenä korkeuden rajapyykkinä voidaan pitää kahdettatoista kerrosta, sillä sitä korkeampia rakennuksia kutsutaan usein tornitaloiksi. Vakituiseen asumiseen käytettyjä tornitaloja oli rekisterin mukaan 59 vuonna 2017. Muut kuin vakituiseen asumiseen tarkoitetut tornitalot, kuten hotellit tai toimistot, eivät sisälly tähän lukuun. Korkeiden asuinkerrostalojen määrä on kasvanut tasaisesti. Esimerkiksi 2010-luvun alussa asumiseen käytettyjä tornitaloja oli hieman yli neljäkymmentä.
Vaikka tornitalojen määrä on kasvanut, asuu niissä edelleen suhteellisen pieni määrä ihmisiä. Vuonna 2017 yli 12-kerroksisissa taloissa asui 7 200 henkilöä. Tyypillisesti tornitaloissa asutaan yksin tai kaksin, sillä yli kahden hengen asuntokuntia oli vain 7,5 prosenttia kaikista tornitaloissa asuvista asuntokunnista.
Tornitaloissa asuvien lukumäärä 2005–2017
Lähde: Asunnot ja asuinolot, Tilastokeskus
Moni taloyhtiö miettii tänäkin syksynä sähkösopimuksen kilpailuttamista. Hinnan lisäksi tärkeitä valintakriteerejä ovat energiayhtiön maine, asiakaspalvelun taso sekä sopimuskäytännöt. Maltti on valttia, sillä taloyhtiön sähkösopimuksesta irtautuminen kesken sopimuskauden on hankalampaa kuin kuluttaja-asiakkailla.
Pätkivä ja hidasteleva netti on yksi suurimmista nettiyhteyksiin liittyvistä ärsytyksen aiheista. DNA toi keväällä 2024 kotitalouksille tarjolle huippunopean kahden gigabitin liittymän kiinteässä laajakaistaverkossa, kaapelilaajakaistassa ja Ethernet-teknologiassa.
DNA
Vesimaksuihin kohdistuu kasvava korotuspaine. Verkostoja on saneerattava, puhdistusvaatimukset kiristyvät, ja vesihuollon turvallisuuteen on panostettava aiempaa enemmän. Keski-Uudenmaan Veden toimitusjohtaja Kari Korhonen vakuuttaa, että vettä kyllä riittää.
Tähtiartikkeli
Tilaajille
Julkisivut joutuvat ilmaston muuttuessa aiempaa kovemmalle rasitukselle. Julkisivu on kuin sadetakki, joka pitää sisällään olevien kantavien rakenteiden olosuhteet siedettävinä. Käytännössä julkisivu siis suojaa merkityksellisiä rakenteita, sanoo yliopistonlehtori Toni Pakkala.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään