Käyttöveden suodattaminen kiinteistössä voi olla hyödyllistä, Hannu Haanpää toteaa Tampereen ammattikorkeakoulussa valmistuneessa opinnäytetyössään. Tarkoituksena oli selvittää Suomen vesihuoltoverkon rakennetta ja kuntoa, veden laatua ja niiden vaikutusta maamme kiinteistöihin. Veden laatua tarkasteltiin myös kiinteistön omistajan kannalta ja pohdittiin mahdollisia toimenpiteitä kiinteistöjen talousvesiverkon kunnon turvaamiseen. Kiinteistöjen talousvesiverkkojen kuntoon pitää kiinnittää entistä enemmän huomiota ja pyrkiä ennaltaehkäisemään ongelmia, Haanpää toteaa.
Monissa maissa vesihuoltoverkosto on hyvin vanha eikä sitä ehditä uusimaan tarpeeksi nopeasti. Työtä varten haastateltiin Intian, Tanskan, Norjan ja Suomen vesihuollon asiantuntijoita. Yleisin ongelma ovat putkivuodot. Lisäksi verkoston vajaakäyttö aiheuttaa sakkakertymiä, jotka virtauksen kasvaessa lähtevät liikkeelle.
Suomessa veden toimittajien yleinen mielipide on, että kiinteistöihin tulevaa vettä ei tarvitse suodattaa ja jakeluverkostoissa kulkee vaatimukset täyttävät vesi. Jakeluverkoista lähtee kuitenkin epäsäännöllisesti liikkeelle vettä sameuttavaa irtosakkaa, joka saadaan korjattua, kun vettä juoksutetaan. Irtosakka päätyy kiinteistön käyttövesijärjestelmän vesipisteisiin ja -kalusteisiin sekä putkistoon. Siitä voi aiheutua haittaa käyttäjille.
Kiinteistön talousvesiverkon käyttöikää voi ennalta ehkäisevillä toimilla pidentää. Veden jakelijan verkossa tapahtuu putkirikkoja. Sakkakertymät lähtevät liikkeelle päätyen kiinteistöihin. Putkirikon aiheuttamat paineiskut kulkevat jakeluverkon läpi. Ne voivat rikkoa loppukäyttäjien käyttövesi- tai lämmitysjärjestelmän laitteita. Kiinteistön omistajan ja suunnittelijan tulee huolehtia, että kiinteistön talousvesiverkko on suojattu haittatekijöiltä.
Jos veden jakelijan verkosta tai kiinteistön käyttövesiverkon korjauksen aikana putkista irtoaa epäpuhtautta, myös vesimittarit voivat mennä epäkuntoon.
Vettä voidaan suodattaa vastahuuhtelujärjestelmällä, joka takaa puhtaan veden kiinteistön asukkaille.
Asunto-osakeyhtiössä taloyhtiön vastuulle kuuluvat rakenteet ja perusjärjestelmät. Siksi asukkaan ilmoittaessa mahdollisesta sisäilmaongelmasta yhtiön on käytännössä aina reagoitava. Asian selvittäminen kannattaa aloittaa tarkastuskäynnillä asunnossa.
Tilaajille
Asumisterveydellä tarkoitetaan asuntojen ja muiden oleskelutilojen terveydellisiä olosuhteita, joita valvovat kuntien terveydensuojeluviranomaiset. Melu ja helle lisäävät yhteydenottoja näihin viranomaisiin. Terveystarkastajat neuvovat taloyhtiöitä puuttumaan ongelmiin jo ennen kuin niistä kehittyy terveyshaitta.
Asumisneuvojilta haetaan apua vuokravelkojen, häädön tai asunnottomuuden uhkan takia sekä muihin asumisen häiriöihin. Kolmessa vuodessa yhteydenotot Helsingin kaupungin asumisneuvontaan ovat lisääntyneet yli puolella aiemmasta.
Konkurssitilastoihin on päätynyt aiempaa enemmän myös talousvaikeuksiin ajautuneita taloyhtiöitä. Vastikerästit kasvavat paikoitellen, eikä kaikissa yhtiöissä löydy remontteihin rahaa.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään