Kaupunkien ja talouden kasvu lähtee liikkeelle asemanseuduilta

Suurten kaupunkien raideyhteyksien ja asemanseutujen kehittämisessä on mittava mahdollisuus. Kasvua syntyy luomalla uusia houkuttelevia sijainteja ja ottamalla vanhojen asemanseutujen joutomaat hyötykäyttöön.

Näkemykset sisältyvät raporttiin ”Kaupunkirakentaminen piristämään Suomen taloutta”, jonka on laatinut aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI yhdessä rakennusalan toimijoiden, asiantuntijoiden ja kaupunkien edustajien kanssa.

Raportin mukaan Vantaalla Kehäradan ja Espoossa Länsimetron varrella tapahtuva kasvu on oiva esimerkki siitä, miten panostaminen raideliikenteeseen saa liikkeelle yksityisiä investointeja asumiseen ja palveluihin. Kun Länsimetrossa julkinen valta investoi maan alle, se synnyttää arvoltaan kuusinkertaisesti kaupunkirakentamista maan päälle yksityisen sektorin tuottamana.

”Huhtikuun alun kehysriihessä hyväksytyt raideliikennehankkeet sysäävät tehokkaasti käyntiin asuntorakentamista Helsingin ja Tampereen seuduilla. Kaupunkien ja valtion on nyt jatkotoimin varmistettava, että investointien hyödyt toteutuvat täysimääräisesti”, raportin laatimiseen osallistunut Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti toteaa.


Uutta kasvua vanhoilta asemanseuduilta

Myös kasvukeskusten olemassa olevat asemanseudut muodostavat merkittävän kaupunkirakentamisen potentiaalin. Erinomaisilla paikoilla kaupunkien ytimissä sijaitsevia vanhoja, vajaakäyttöisiä asemanseutuja on Suomessa kaikissa suurissa ja keskisuurissa kaupungeissa, yhteensä jopa parikymmentä. Rata-alueet halkovat usein kaupunkeja jakaen niitä erillisiin osiin.

Raportissa todetaan, että vetovoimaisia kaupunkikeskustoja voidaan laajentaa asemaseuduille uudistamalla ratapihoja, siirtämällä toimintoja muualle tai rakentamalla kansia raiteiden päälle. Muutos on jo käynnissä muun muassa Tampereella ja Hämeenlinnassa. Asemanseutujen kehittämistä on hidastanut etenkin maanomistuksen pirstoutuneisuus. Alueiden infra ja maa-alueet jakautuvat VR:n, Liikenneviraston ja Senaatti-kiinteistöjen kesken.

”Valtion tulee luovuttaa asemien tienoilla liikenteelle tarpeettomaksi käyneet maat uuteen käyttöön. Näin mahdollistetaan kaupunkien kehittäminen, vapautetaan valtion varallisuutta tuottavampaan käyttöön ja luodaan edellytyksiä kasvulle. Kaupunkien on puolestaan otettava näiden alueiden kehittäminen johtoonsa”, MDI:n kehitysjohtaja Janne Antikainen sanoo.

Valtiovarainministeriöllä on jo parin vuoden ajan ollut valtion maanomistajien yhteistyöryhmä, jossa on selvitetty myös asemanseutujen maanomistuskäytäntöjä. Ryhmän loppuraporttia odotetaan julkaistavaksi lähiaikoina.

Antikainen kertoo kaupunkien kasvun esteiden jarruttaneen Suomessa koko talouden kasvua, joka maailmanlaajuisestikin tapahtuu lähes yksinomaan kasvavilla kaupunkiseuduilla. Tämä johtuu siitä, että talous suosii nykyisin urbaaneja elinkeinoja ja hyötyy kasautumiseduista. Asemanseutujen merkitystä puolestaan korostaa 2000-luvulla tapahtunut muutos sekä yritysten että asukkaiden halukkuudessa hakeutua raideliikenneyhteyksien varrelle.

Kaupunkipolitiikan tiekartaksi kutsutussa raportissa ehdotetaan paitsi asemanseutujen kehitystä ja tonttitarjonnan vauhdittamista, myös usean hallituskauden ylittävää liikenneinvestointiohjelmaa sekä uusia vaihtoehtoja infrastruktuurin rahoitukseen. MDI on koonnut raportin Rakennusteollisuus RT:n, SAK:n, Rakennusliiton, Rakennustietosäätiön ja Hypo-pankin kanssa näiden aloitteesta. Työpajoihin on lisäksi osallistunut useita asiantuntijoita sekä edustajia kuudesta kaupungista: Espoosta, Hämeenlinnasta, Kuopiosta, Lahdesta, Tampereelta ja Turusta.

Kaupunkirakentaminen piristämään Suomen taloutta -raportti löytyy osoitteesta www.mdi.fi/kaupunkipolitiikantiekartta.

Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

9.2.2022

Uusi ohjelma tunnistaa kiinteistö- ja rakennusalalla kasvupotentiaalia

Kiinteistö- ja rakentamisalaa laajasti edustava KIRA-foorumi tunnistaa uudessa kasvuohjelmassaan 13 mahdollisuutta alan yritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen rakennetun ympäristön koko elinkaarella. – Rakennettu ympäristö vastaa hieman yli kolmasosasta energiankulutuksestamme, joten sen kehittämisessä on erittäin suuri potentiaali esimerkiksi päästöjen vähentämisessä, kertoo ohjelmavalmistelusta vastannut kasvuohjelmatyön vetäjä, SRV:n kehitysjohtaja Miimu Airaksinen. Ilmastokäännettä ei tehdä rakentamista vähentämällä, vaan rakennettua ympäristöä […]

julkisivun kunnossapito

22.7.2022

Tarkista julkisivusi

Kiinteistön julkisivuihin kertyy jatkuvasti likaa, levää, hometta, sammalta ja jäkälää. Ne kannattaa siivota säännöllisesti pois, jotta pinta pysyy pidempään kunnossa. Näin taloyhtiö säästää myös rahaa, kun julkisivua ei tarvitse olla jatkuvasti uusimassa.

12.4.2022

Rakli: Rakennuskustannusten nousu vaikeuttaa vuokra-asuntojen tuotantoa

Vuokra-asuntosijoittamisen suosio pysyy vahvana taloudellisen toimintaympäristön epävarmuuden kasvusta huolimatta. Kaikkien ammattimaisten sijoittajaryhmien ennakoidaan kasvattavan vuokra-asuntosijoituksiaan. Raklin Vuokra-asuntobarometrin jyrkin muutos viime syksyyn verrattuna nähtiin vastaajien lähes yksimielisissä näkemyksissä rakennuskustannusten kehityksestä.

12.10.2022

Asuntorakentaminen kannattelee rakennusalaa

Vahvana jatkuneen asuntorakentamisen vuoksi rakentaminen kasvaa kuluvana vuonna parilla prosentilla. Rakennusalaa kurittaa kuitenkin jo kolmas kriisi lyhyen ajan sisällä: energiapulan aiheuttama inflaatio.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti