Kaupunki tiivistyy, liikenne kevenee

Tyypillinen suomalaiskaupunki koostuu erillisistä alueista, joista yhdellä asutaan, toisella tehdään töitä ja kolmannella käydään kaupassa, ravintolassa ja kirjastossa. Jotta risteilyyn ei menisi kohtuuttomasti aikaa, moni ajaa välimatkat autollaan. Äkkiseltään voisi vaikuttaa, että asetelma seuraa väistämättä kaupungistumisesta. Viime vuodet kuitenkin osoittavat, että kehityksen suunta on kääntymässä, vaikka kaupungit kasvavat.

”Olemme palaamassa kaupungin alkuperäiseen ideaan, jossa kodit, työpaikat ja palvelut olivat sekaisin, lähellä toisiaan”, sanoo YIT:n kestävän kaupunkikehityksen johtaja Juha Kostiainen.

Hän kutsuu ilmiötä keskustoitumiseksi. Kaupunkien keskustat tiivistyvät, ja sujuva arki sisältää yhä useammin kävelyä, pyöräilyä ja lyhyitä joukkoliikennematkoja. Suurissa kaupungeissa tiiviitä keskustoja syntyy eri kaupunginosiin.

Lyhyet korttelit ja raiteiden viehätys

Kostiainen korostaa, että tiivis kaupunkirakenne ei muuta liikkumisen tapoja yksin vaan huomioon on otettava ihmisten mieltymykset.

”Esimerkiksi pitkät korttelit ovat kävelijälle tylsiä, kun taas lyhyet houkuttelevat kävelemään. Lyhyissä kortteleissa kadunkulmiakin on paljon, ja niissä on parhaat kauppapaikat”, Kostiainen sanoo.

Kaupunkilaisen kokemus painaa myös joukkoliikenteessä. Raideliikenne päihittää monesti bussin, vaikka vuorotiheys olisi sama.

”Ihmiset vain tykkäävät enemmän ratikasta kuin bussista, ja se on otettava huomioon, jos halutaan nostaa joukkoliikenteen suosiota”, Kostiainen toteaa. Pyöräily puolestaan ei lisäänny vain pyöräteitä rakentamalla.

”Pyörille tarvitaan hyvät lukittavat säilytystilat kotona ja työpaikalla. Perinteinen ulkoiluvälinevarasto ei enää riitä”, sanoo johtaja Pekka Helin, joka vastaa YIT:llä asumisen palveluiden kehittämisestä.

Autoa käytetään palveluna

Helsingissä henkilöautojen määrä asukasta kohden on laskenut jo muutaman vuoden ajan. Tutkijat perustelevat hienoista laskua hyvillä joukkoliikenneyhteyksillä, mutta tulevaisuudessa osan ilmiöstä selittänee myös autojen yhteiskäyttö ja uudet kyytipalvelut.

”Autoa aletaan käyttää yhä enemmän palveluna”, Kostiainen summaa. Hän uskoo, että robottiautot yleistyvät seuraavan vuosikymmenen aikana mutta palvelujen murros nähdään jo lähivuosina.

Esimerkiksi Tuup Oy pyrkii täyttämään joukkoliikenteen ja taksin välistä aukkoa Kyyti-palvelullaan, joka yhdistelee asiakkaiden taksikyytejä sen mukaan, miten paljon nämä kulloinkin haluavat joustaa ja maksaa. Palvelu on jo lanseerattu Oulussa ja se on osa Tuupin reittisovellusta, joka yhdistää liikkumisen muodot aikatauluineen, varauksineen ja maksuineen.

”Ideana on, että ihmisten ei tarvitsisi omistaa autoa, jos liikkuminen helpottuu. Silloin voi valita joka kerta järkevimmän tavan liikkua”, toteaa Tuupin perustaja Johanna Taskinen.

Eri kulkuneuvoja yhdistää myös Maas Globalin mobiilisovellus Whim. 24Rentin Go now -sovellus puolestaan tuo autonvuokraukseen minuuttitaksan.

Helinin visioissa myös taloyhtiöt omistavat autoja, joita asukkaat käyttävät yhdessä. Yhteiskäytöstä huolimatta hän pitää tärkeänä, että rakentamisessa otetaan edelleen huomioon yksityisautoilu ja sen kehitys.

”Meidän on varauduttava muun muassa siihen, että uusissa taloissa voidaan ladata sähköautoja ja että lataaja myös maksaa itse sähköstä.”

5 tulevaisuuden liikennetrendiä

  1. Kuljetut matkat lyhenevät
  2. Kävely ja pyöräily lisääntyvät
  3. Joukkoliikenne lisääntyy raideliikenteen johdolla
  4. Henkilöautoja käytetään palveluna – omistaminen vähenee
  5. Mobiilisovellukset yhdistävät liikkumisen eri muodot kuluttajan reitille

YIT sparraa kasvuyrityksiä liikenteen alalla

Kasvu Open -ohjelma auttaa suomalaisia pk-yrityksiä kasvamaan tarjoamalla niille maksutonta sparrausta. Tulevaisuuden liikenne -kasvupolulle on valittu 15 yritystä, joiden liiketoiminta keskittyy muun muassa älykkään liikenteen palveluihin ja infraan. YIT osallistuu ohjelmaan sekä sparraajana että tuomarina.

”Kasvu Openissa kohtaavat erittäin innovatiiviset tiimit ja liikennealan tuoreimmat ideat”, kertoo tuomariston jäsen, YIT Toimitilat ja infra -segmentin kehitysjohtaja Timo Räikkönen.

Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

rönsyilevä

22.9.2022

Nyt kannattaa karsia rönsyilevää kasvillisuutta

Kadun puolelle kurottavat istutukset voivat olla vaaraksi liikenteelle ja haitata kadun kunnossapitoa. Helsingin kaupunki muistuttaa, että tonteilla kasvavien istutusten hoito on kiinteistön haltijan vastuulla.

7.4.2022

Kaupunkiviljelyä voi harrastaa myös ilman omaa pihaa tai palstaa – HSY:n Ilmastoinfon uutuuskurssi tarjoaa apua taloyhtiöviljelijöille

Kaupunkiviljely on yhä suositumpaa, mutta palstoille voi olla vuosienkin jonot. Tilannetta helpottaa HSY:n kevään uutuuskurssi Koko talo viljelee. Se pohjautuu HSY:n CircularHoodFood -hankkeessaan tuottamaan Kaupunkiviljelyoppaaseen.

4.4.2022

Kadunvarsilatauspisteiden puute hidastaa sähköautojen yleistymistä

Suomessa latausta tarvitsevien autojen määrä kasvaa latauspisteitä rivakammin. Kun vuoden 2020 lopussa täyssähköautojen määrä yhtä pika- ja suurteholatauspistettä kohti oli 27 autoa, niin vastaava vertailuluku viime vuoden lopussa oli 33 autoa. Tiedot ilmenevät Sähköinen liikenne -yhdistyksen keräämistä tiedoista.

korttelipiha

10.11.2022

Uusi opas auttaa taloyhtiöitä luomaan korttelipihoja

Helsingin kaupungin opas auttaa kerrostalokortteleiden yhteispihojen perustamisessa. Korttelipiha tuo asukkaille viihtyvyyttä ja kohentaa terveyttä, ja taloyhtiölle se tuo säästöä. Opas kertoo konkreettisia keinoja korttelipihan perustamiseen.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti