Neljä kokoomuksen kansanedustajaa ovat jättäneet lakialoitteen, jossa vaaditaan roskaamiskiellon vähäisestä rikkomisesta seuraavan rikesakon kaksinkertaistamista. Aloitetta perustellaan ympäristö- ja viihtyvyyssyillä sekä roskaamisen aiheuttamilla merkittävillä kuluilla kunnille, taloyhtiöille, yrityksille ja kansalaisille, kirjoittaa Verkkouutiset.
Kokoomuksen kansanedustajat Markku Eestilä, Saara-Sofia Sirén, Sari Multala ja Pauli Kiuru vaativat jättämässään lakialoitteessa (LA 43/2020 vp) roskaamiskiellon vähäisestä rikkomisesta seuraavan rikesakon kaksinkertaistamista sadasta eurosta 200 euroon.
Roskaaminen vähentää yleistä siisteyttä ja viihtyisyyttä sekä aiheuttaa monenlaisia ympäristöhaittoja. Roskien heittämisessä kaduille, teiden varsille, puistoihin ja lähimetsiin on kyse välinpitämättömyydestä ja virheellisestä asenteesta luontoa ja luontoarvoja kohtaan. Pienen roskan heittäminen ei ehkä tunnu yksilöstä suurelta ongelmalta, mutta kun roskaajia on enemmän, ongelman mittakaava muodostuu suureksi, lakialoitteessa todetaan.
Aloitteen mukaan roskaamisesta koituu myös merkittäviä kuluja kunnille, taloyhtiöille, yrityksille sekä kansalaisille. Esimerkiksi Helsingin kaupunki käyttää vuosittain noin 3,5 miljoonaa euroa pelkästään puistojen siivoukseen.
Lue Verkkouutisten artikkeli.
Energiatodistus tarvitaan lain mukaan aina kun rakennusta ollaan myymässä tai vuokraamassa. Lain noudattamista valvoo ARA. Tänä vuonna ARA on jo joutunut määräämään uhkasakkoja rakennusten omistajille, kun energiatodistusta ei ole kehotuksista ja varoituksista huolimatta laadittu.
Palavaa litiumioniakkua ei voi sammuttaa käsisammuttimella. Sammutin kuitenkin estää paloa leviämästä ympäristöön. Akkupalotilanteessa tulee aina soittaa hätänumeroon, mutta samalla tulee varoa palavasta akusta syntyviä myrkyllisiä kaasuja.
Sähköautojen määrä kasvaa koko ajan. Niiden käyttöön ja lataukseen liittyy kuitenkin myös epäluuloja. Sähköautoista kaivataan enemmän tietoa, ja sitä on nyt saatavilla Sähköautoillen.fi-sivustolta, jossa kerrotaan sähköautoista kansantajuisesti.
Kalleimman ja halvimman kunnan asumiskustannuksissa on eroa jo 3361 euroa vuodessa, kun viime vuonna eroa oli 1763 euroa, selviää Omakotiliiton kuntatutkimuksesta. Asumiskustannuksiltaan kalleimmat kunnat löytyvät Savosta: kalleimmassa kunnassa Leppävirralla asumiskustannuksiin menee vuodessa 6964 €. Vertailun halvin kunta on jälleen Oulun kupeessa sijaitseva Kempele, jossa asumismenoihin kuluu 3603 €.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään