Isännöintiliiton mukaan 1970-luvun lähiöitä ei välttämättä tarkoitettu lainkaan korjattavaksi, kirjoittaa Aamulehti. Taloyhtiöiden korjausvelka jatkaa edelleen kasvua. Siihen on syynä osakkaiden haluttomuus kalliisiin remontteihin ja ikääntynyt rakennuskanta.
Taloyhtiöiden korjausvelka kasvaa vuosittain noin miljardilla, sillä korjauksia ja remontteja tehdään liian vähän. Varsinkin 1970-luvulla rakennetuissa lähiöissä putki-, ikkuna- ja julkisivuremontit voivat tulla hyvinkin lyhyen ajan sisällä ajankohtaisiksi, jolloin korjausvelka voi kasvaa huoneiston neliöhintaa suuremmaksi.
Isännöintiliiton asiantuntijan Pekka Harjunkosken mielestä lainsäätäjien tulisi helpottaa vanhojen rakennusten purkamista. Korjausvelka ja uuden asunnon neliöhinta voivatkin olla lähes yhtä suuret. Harjunkoski pitää yhtenä syynä viivästyneisiin korjauksiin iäkkäitä taloyhtiön hallituksen jäseniä.
Arkkitehti Harri Hakaste Ympäristöministeriöstä muistuttaa, että taloyhtiöillä tulisi olla viideksi vuodeksi eteenpäin korjaustarvesuunnitelma, mutta ministeriön tavoitteena on saada suunnitelmat ulottumaan jopa 10-15 vuotta eteenpäin.
Taloyhtiöllä on velvollisuus ilmoittaa sen kaupparekisteritiedot Patentti- ja rekisterihallitukselle (PRH) vuosittain. PRH voi määrätä laiminlyöntimaksun taloyhtiölle, joka ei kehotuksesta huolimatta korjaa kaupparekisteritiedoissa olevia puutteita tai virheitä.
Taloyhtiö voi vaikuttaa merkittävästi siihen, miten kauan rakennuksen osat ja laitteet pysyvät toimintakuntoisina. Rakenteiden kunnon seuraaminen sekä huoltojaksojen noudattaminen varmistavat, että tekninen käyttöikä on mahdollisimman pitkä.
Sukittaminen on korjausvaihtoehtona edullisempi verrattuna viemäriputkien vaihtoon, sillä siinä ei tarvitse rikkoa rakenteita eikä uusia kylpyhuoneita ja muuta talotekniikkaa. Parhaimmillaan sukitus on pitkäikäinen korjausratkaisu.
Asumishäiriöt ja häädöt ovat lisääntyneet viime vuosina roimasti aiemmasta. Taloyhtiökin voi olla vuokranantaja. Häiriötä aiheuttavan asukkaan häätäminen on pahimmillaan pitkä ja työläs prosessi, joka tuo ikävän kolhun myös yhtiön talouteen ja asumisviihtyvyyteen.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään