Kaikki Suomen kotitalouksien muovijäte viedään Riihimäelle

Riihimäellä Fortumin muovinjalostamolla käsitellään kaikkien suomalaisten kuluttajien erilliskerätyt muovipakkaukset. Jalostamolla jäte kulkee infrapunalajittelijan läpi, kertoo Seura.

Ennen lajitteluun päätymistä muovit on tuotu Riihimäelle täysperävaunurekoilla kaikkialta Suomesta. Kauempaa tuotu muovijäte viedään ensin välivarastoihin, Ruuhka-Suomesta muovi voi saapua jalostamoon suorempaa reittiä. Ympäristövaikutusten arvioinnissa on osoittautunut, että muovi on kannattavaa tuoda kierrätykseen pitkienkin kuljetusmatkojen päästä, kertoo Fortumin kehityspäällikkö Viivi Leiviskä laajassa artikkelissa.

Vinkkejä muovinkierrätykseen

Muovin kierrättämisessä ei voi oikeastaan tehdä mitään väärin. Jos keräykseen laittaa PVC-muovia tai muuta väärää materiaalia, lajittelija hoitaa sen pois joukosta, Leiviskä sanoo. Hänen mukaansa suomalaiset lajittelevat muovinsa huolellisesti.

Jotta eri muovilaadut tulevat lajitelluksi oikein muovinjalostamolla, ei muovipusseja kannata pakata liian tiiviisti tai sulkea umpisolmulla, sillä silloin muoviroskapussi voi päästä pussinrepijästä läpi kokonaisena ja kaikki sen sisältö tulee lajitelluksi samaan paikkaan päälimmäisen materiaalin mukaan.

Sama koskee sisäkkäin pakkaamista. Muovipurkkeihin ei kannata esimerkiksi sulloa muovipusseja. Ainoastaan täysin samaa muovilaatua olevat pakkaukset voi laittaa sisäkkäin. Kannet, kalvot ja korkit kannattaa irrottaa sekä poistaa pahvi muovipakkauksen ympäriltä, Leiviskä sanoo.

Ihmiset saattavat luulla, että likaiset muovipakkaukset voivat pilata kokonaisia eriä jalostusprosessissa. Näin ei kuitenkaan ole, vaan pakkaukset tulee huuhdella tai pyyhkäistä, etteivät ne houkuttele rottia ja muita tuholaisia jäteastioille tai välisäilytysvarastoihin, Leiviskä kertoo.

Lue lisää täältä

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

22.1.2018

Kiinteistölehden lakipähkinät 2017

Kiinteistölehden lakipähkinät on koonti vuonna 2017 Suomen Kiinteistölehdessä julkaistuista lakipähkinöistä. Kysymyksiin vastaavat Suomen Kiinteistöliiton, Kiinteistöliitto Uusimaan ja Suomen Vuokranantajien asiantuntijat. Kuka maksaa hissin?

22.5.2017

Museovirasto esittää Suomenlinnan suojelemista

Suomenlinna on yksi maamme tunnetuimmista historiallisista kohteista. Sen suojelua ei kuitenkaan ole tähän mennessä ratkaistu lopullisesti, vaikka valtio ja Helsingin kaupunki ovatkin sitoutuneet alueen suojeluun ja kehittämiseen. Nyt Museovirasto on päättänyt esittää Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Suomenlinnan suojelemista rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain nojalla.

9.4.2015

Tuloero kasvoi omistus- ja vuokra-asunnoissa asuvien välillä vuonna 2013

Omistusasunnoissa asuvien kotitalouksien tulotaso pysytteli samana (kasvua 0,3 %). Vuokra-asunnoissa asuvien kotitalouksien tulotaso laski edellisvuodesta reaalisesti 3,7 prosenttia. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen tulonjakotilastosta.

9.1.2019

Vuoden 2018 lakipähkinät

Tähän artikkeliin on koottu kaikki Suomen Kiinteistölehdessä vuonna 2018 julkaistut lakipähkinät. Tilintarkastaja vai toiminnantarkastaja? Heinäkuussa 2010 muuttunut asunto-osakeyhtiölaki toi kokonaan uuden käsitteen asunto-osakeyhtiömaailmaan – toiminnantarkastus ja toiminnantarkastaja.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti