Riihimäellä Fortumin muovinjalostamolla käsitellään kaikkien suomalaisten kuluttajien erilliskerätyt muovipakkaukset. Jalostamolla jäte kulkee infrapunalajittelijan läpi, kertoo Seura.
Ennen lajitteluun päätymistä muovit on tuotu Riihimäelle täysperävaunurekoilla kaikkialta Suomesta. Kauempaa tuotu muovijäte viedään ensin välivarastoihin, Ruuhka-Suomesta muovi voi saapua jalostamoon suorempaa reittiä. Ympäristövaikutusten arvioinnissa on osoittautunut, että muovi on kannattavaa tuoda kierrätykseen pitkienkin kuljetusmatkojen päästä, kertoo Fortumin kehityspäällikkö Viivi Leiviskä laajassa artikkelissa.
Muovin kierrättämisessä ei voi oikeastaan tehdä mitään väärin. Jos keräykseen laittaa PVC-muovia tai muuta väärää materiaalia, lajittelija hoitaa sen pois joukosta, Leiviskä sanoo. Hänen mukaansa suomalaiset lajittelevat muovinsa huolellisesti.
Jotta eri muovilaadut tulevat lajitelluksi oikein muovinjalostamolla, ei muovipusseja kannata pakata liian tiiviisti tai sulkea umpisolmulla, sillä silloin muoviroskapussi voi päästä pussinrepijästä läpi kokonaisena ja kaikki sen sisältö tulee lajitelluksi samaan paikkaan päälimmäisen materiaalin mukaan.
Sama koskee sisäkkäin pakkaamista. Muovipurkkeihin ei kannata esimerkiksi sulloa muovipusseja. Ainoastaan täysin samaa muovilaatua olevat pakkaukset voi laittaa sisäkkäin. Kannet, kalvot ja korkit kannattaa irrottaa sekä poistaa pahvi muovipakkauksen ympäriltä, Leiviskä sanoo.
Ihmiset saattavat luulla, että likaiset muovipakkaukset voivat pilata kokonaisia eriä jalostusprosessissa. Näin ei kuitenkaan ole, vaan pakkaukset tulee huuhdella tai pyyhkäistä, etteivät ne houkuttele rottia ja muita tuholaisia jäteastioille tai välisäilytysvarastoihin, Leiviskä kertoo.
Lue lisää täältä
Puunpoltosta aiheutuu terveydelle haitallisia pienhiukkasia ja syöpävaarallisia PAH-yhdisteitä. Kun puu palaa huonosti, haitallisia päästöjä syntyy moninkertaisesti enemmän kuin sen palaessa hyvin. Savupiipusta tulevan savun väristä voi päätellä, miten puhdasta palaminen on.
Kotitalouksien sekajätteessä olevan biojätteen määrä on merkittävästi vähentynyt viime vuosina. Tämä käy ilmi kuntien jätelaitosten vuosina 2023 ja 2024 tekemistä tutkimuksista. Tätä nykyä sekajätepussissa on biojätettä keskimäärin enää noin 29 prosenttia.
Suomen Kiinteistöliiton uudeksi toimitusjohtajaksi on ensi vuoden toukokuusta alkaen nimitetty OTM, eMBA Mia Koro-Kanerva. Liiton nykyinen toimitusjohtaja, kiinteistöneuvos Harri Hiltunen jää eläkkeelle ensi vuoden syyskuussa.
Energiatehokkuusdirektiivi viedään kotimaiseen lainsäädäntöön Suomen erityispiirteet huomioiden, lupaa asumisesta vastaava ministeri Sari Multala. Hän kannustaa taloyhtiöitä energiatehokkuustoimiin mutta ei usko aiempien valtion tukien palaavan nykyisessä taloustilanteessa.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään