Rakennusten lähes nollaenergiataso on saavutettavissa kustannustehokkaammin lämpöpumppuihin perustuvilla ratkaisuilla kuin kaukolämmöllä. Verrattaessa energiatehokkaiden lämpöpumppukonseptien E-lukua ja elinkaarikustannuksia kaukolämpöön, ovat lämpöpumppuja hyödyntävät ratkaisut kustannustehokkaampia niin suurissa kuin pienissäkin asuinrakennuksissa.
”HP4NZEB – Lämpöpumppuratkaisut lähes nollaenergiarakentamisessa” -tutkimushanke toteutettiin vuosina 2013–2015 Green Net Finlandin, Aalto-yliopiston, VTT:n ja Suomen lämpöpumppuyhdistyksen, Sulpun, yhteistyönä. Hankkeessa tutkittiin lämpöpumppujen energia- ja kustannustehokkuutta niin pientaloissa kuin kerrostaloissakin. Useita alan yrityksiä oli myös tiiviisti mukana hankkeessa, mm. Scanoffice Oy. Scanofficen maahantuoma Mitsubishi Electric CAHV 63 kW kiinteistökäyttöön tarkoitettu ilma-vesilämpöpumppu oli mukana tutkimuksessa. Yritys antoi hankkeen käyttöön myös laskentatyöhön tarpeellista tietoa.
Vaikka maalämpöpumppu osoittautuikin kaikissa tarkastelukohteissa kaikista lämpöpumpputyypeistä kustannustehokkaimmaksi ratkaisuksi, niin ilma-vesilämpöpumpun kannattavuus uudiskerrostalossa yllätti tutkimusryhmän. Tähän asti on uskottu, että ulkoilma on liian kylmää, jotta voidaan päästää hyvään lämpöpumpun hyötysuhteeseen. Pitkäjänteinen teknis-taloudellinen kehitystyö on tuottanut tulosta ja ilma-vesilämpöpumpulla saavutettu E-luku asettui kustannustehokkuudeltaan maalämpöpumpun rinnalle kärkikahinoihin.
Uudiskerrostaloa tarkasteltaessa sekä maalämpöpumppu että ilma-vesilämpöpumppu saavuttivat alle sadan E-luvun ilman lisättyä aurinkoenergiaa – maalämpöpumpun E=95,7 kWh/m²/a ja ilma-vesilämpöpumpun E=98,4 kWh/m²/a. Vastaava E-lukutaso verrokkina käytetylle kaukolämmölle oli E=107,6 kWh/m²/a. Elinkaarikustannustarkastelussa 25 vuoden tarkastelujaksolla maalämpöpumpun kustannukset asettuivat 173 €/ m² ja ilma-vesilämpöpumpulla 183 €/ m² tasolle. Kaukolämmölle tällä tarkastelulla tuli 25 vuoden ajalta kustannuksia 225 €/ m².
Kustannustehokkuuden lisäksi lämpöpumpputeknologian hyödyntäminen mahdollistaa esimerkiksi suhteellisen isot ikkuna-alat ja vapaavalintaiset julkisivuratkaisut kustannustehokkaan, lähes nollaenergiavaatimuksen puitteissa. Lämpöpumppujen etuihin voidaan laskea myös se, että lähes nollaenergiarakennuksen yhä lisääntyvä viilennystarve hoituu lämpöpumpuilla, eikä erillistä investointia asunnon viilentämiseen tarvitse tehdä.
Säästöjä tavoitellessa kannattaa kaukolämmön kulutuksen vähentämisen lisäksi huomioida perusmaksuosuus. Kaukolämmön perusmaksua voi pienentää tasoittamalla kulutuspiikkejä ja parantamalla jäähtymää.
Wattinen
Kaukolämpöverkoissa siirrytään tulevaisuudessa alhaisempiin lämpötiloihin. Tämä tulee huomioida uutta lämmönjakokeskusta hankittaessa. Lämmönjakokeskuksen voi omaksi ostamisen sijaan vuokrata myös leasing-palveluna.
Runosmäen aluelämpöverkolla oli kattiloiden ikääntyessä edessä päätös tulevaisuuden energianlähteestä. Asukkaat halusivat säilyttää itsenäisyytensä, joten ratkaisuksi keksittiin iso lämpöpumppu, joka ottaa energiaa ulkoilmasta.
Tamperelainen As Oy Pohjolankatu 18 - 20 on Suomen ensimmäinen hiilinegatiivinen taloyhtiö. Se käyttää kaksisuuntaista kaukolämpöä, eli myy lämpöä takaisin energiayhtiölle. Energiaa saadaan taloyhtiössä monesta lähteestä, esimerkiksi aurinkokeräimistä.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään