
Kaukolämmön tarjonta monipuolistuu
Yli puolet suomalaisista asuu kaukolämpötalossa. Uudisrakennuksista kaksi kolmesta valitsee kaukolämmön. Tulevaisuudessa monimuotoisuus lisääntyy lämmityksessäkin.
Rakennusten lähes nollaenergiataso on saavutettavissa kustannustehokkaammin lämpöpumppuihin perustuvilla ratkaisuilla kuin kaukolämmöllä. Verrattaessa energiatehokkaiden lämpöpumppukonseptien E-lukua ja elinkaarikustannuksia kaukolämpöön, ovat lämpöpumppuja hyödyntävät ratkaisut kustannustehokkaampia niin suurissa kuin pienissäkin asuinrakennuksissa.
”HP4NZEB – Lämpöpumppuratkaisut lähes nollaenergiarakentamisessa” -tutkimushanke toteutettiin vuosina 2013–2015 Green Net Finlandin, Aalto-yliopiston, VTT:n ja Suomen lämpöpumppuyhdistyksen, Sulpun, yhteistyönä. Hankkeessa tutkittiin lämpöpumppujen energia- ja kustannustehokkuutta niin pientaloissa kuin kerrostaloissakin. Useita alan yrityksiä oli myös tiiviisti mukana hankkeessa, mm. Scanoffice Oy. Scanofficen maahantuoma Mitsubishi Electric CAHV 63 kW kiinteistökäyttöön tarkoitettu ilma-vesilämpöpumppu oli mukana tutkimuksessa. Yritys antoi hankkeen käyttöön myös laskentatyöhön tarpeellista tietoa.
Vaikka maalämpöpumppu osoittautuikin kaikissa tarkastelukohteissa kaikista lämpöpumpputyypeistä kustannustehokkaimmaksi ratkaisuksi, niin ilma-vesilämpöpumpun kannattavuus uudiskerrostalossa yllätti tutkimusryhmän. Tähän asti on uskottu, että ulkoilma on liian kylmää, jotta voidaan päästää hyvään lämpöpumpun hyötysuhteeseen. Pitkäjänteinen teknis-taloudellinen kehitystyö on tuottanut tulosta ja ilma-vesilämpöpumpulla saavutettu E-luku asettui kustannustehokkuudeltaan maalämpöpumpun rinnalle kärkikahinoihin.
Uudiskerrostaloa tarkasteltaessa sekä maalämpöpumppu että ilma-vesilämpöpumppu saavuttivat alle sadan E-luvun ilman lisättyä aurinkoenergiaa – maalämpöpumpun E=95,7 kWh/m²/a ja ilma-vesilämpöpumpun E=98,4 kWh/m²/a. Vastaava E-lukutaso verrokkina käytetylle kaukolämmölle oli E=107,6 kWh/m²/a. Elinkaarikustannustarkastelussa 25 vuoden tarkastelujaksolla maalämpöpumpun kustannukset asettuivat 173 €/ m² ja ilma-vesilämpöpumpulla 183 €/ m² tasolle. Kaukolämmölle tällä tarkastelulla tuli 25 vuoden ajalta kustannuksia 225 €/ m².
Kustannustehokkuuden lisäksi lämpöpumpputeknologian hyödyntäminen mahdollistaa esimerkiksi suhteellisen isot ikkuna-alat ja vapaavalintaiset julkisivuratkaisut kustannustehokkaan, lähes nollaenergiavaatimuksen puitteissa. Lämpöpumppujen etuihin voidaan laskea myös se, että lähes nollaenergiarakennuksen yhä lisääntyvä viilennystarve hoituu lämpöpumpuilla, eikä erillistä investointia asunnon viilentämiseen tarvitse tehdä.
Yli puolet suomalaisista asuu kaukolämpötalossa. Uudisrakennuksista kaksi kolmesta valitsee kaukolämmön. Tulevaisuudessa monimuotoisuus lisääntyy lämmityksessäkin.
Noin puolet indeksitalon kustannuksista muodostuu lämmityskuluista. Mitä kaukolämmölle on tapahtumassa Hämeenlinnassa ja Forssassa? Kaukolämpö ja poistoilmalämpöpumppu ovat toimiva pari Poistoilmalämpöpumpusta (PILP) on tullut kaukolämmön rinnalle kiinnostava lisä, jonka avulla voidaan parantaa energiatehokkuutta ja säästää kuluissa.
Kuntakohtaiset kiinteistöverot ja muut kiinteistökustannukset nousevat kuluvana vuonna edellisvuotta maltillisemmin. Kiinteistöliiton vuodesta 2001 tekemän vertailun mukaan kaikkien tarkasteltujen 51 kaupungin ja kunnan maksut nousivat keskimäärin 1,1 prosenttia edellisvuodesta. Kymmenen suurimman kaupungin kohdalla nousua oli saman verran.
Kiinteistöliitto tukee energia-alan toimijoiden pyrkimyksiä mahdollistaa taloyhtiöille ylijäämälämmön myyminen kaukolämpöverkkoon. Kiinteistöliiton energia- ja ilmastoasioista vastaava johtava asiantuntija Petri Pylsy korostaa mahdollistavan ja markkinoiden tehokasta toimintaa kunnioittavan lainsäädännön merkitystä kaukolämpöverkkojen avaamisessa. ”Asiakkaiden kannalta lämmityksessä oleellisimpia asioita ovat lämmityksen luotettavuus ja hinta.