Taloyhtiöissä lienee yhtä monta asumistapaa kuin on asukkaitakin. Osa ei voisi vähät välittää silloin tällöin järjestettävistä pihajuhlista, kun taas osalla mittari täyttyy jo siitä, että rappukäytävään kulkeutuu lasten mukana hiekkaa. Seuraavassa hieman ohjenuoria siihen, mikä yhteisissä tiloissa on sallittua ja milloin taas vuokranantaja voi ryhtyä toimenpiteisiin vuokrasuhteen päättämiseksi.
Kuinka tulee toimia tilanteessa, jossa toimisto- tai liikehuoneiston omistaja kaavailee huoneiston muuttamista asunnoksi? Seuraavassa käyn läpi huoneiston käyttötarkoituksen muutokseen liittyvät keskeiset asiat. Yhtiöjärjestyksen muuttaminen Asunto-osakeyhtiössä osakehuoneiston käyttötarkoitus määritellään yhtiöjärjestyksen huoneistoselitelmässä.
Paloturvallisuuteen liittyvät asiat eivät välttämättä tule ensimmäiseksi mieleen joulun lähestyessä, kun mielessä pyörii monta muutakin hoidettavaa asiaa. Kynttilöiden lepattaessa ja joulutarvikkeita esiin kaivaessa on kuitenkin hyvä hetkeksi pysähtyä miettimään muutamia paloturvallisuuteen liittyviä seikkoja, jotta varmistaa itselleen ja läheisilleen turvallisen joulumielen. Saako joulukranssin laittaa oveen tai voiko juuri joulua varten ostetun tyylikkään kynnysmaton asettaa oven eteen […]
Vahingonkorvausvastuu tarkoittaa sananmukaisesti korvausvastuuta jostakin aiheutetusta vahingosta. Asunto-osakeyhtiössä korvattavat vahingot voivat ilmetä esimerkiksi aiheutuneiden korjauskustannusten muodossa. Vahingonkorvausvastuun syntymisen yleinen edellytys on tuottamus, jolla viitataan vahingonaiheuttajan huolimattomuuteen tai tahallisuuteen.
Omakotitalo soveltuu yhtä lailla vuokralle kuin huoneistokin. Siihen sovelletaan samaa lainsäädäntöä. Kunnossapitoon ja hoitoon liittyvien vastuiden jakamisessa on syytä olla tarkkana.
”Taas joku tagi ja töhryjä ulko-oven pielessä. Naapurin pyöräkin vietiin.” Tällaisessa tilanteessa taloyhtiön hallitus saattaa alkaa miettimään keinoja omaisuuden suojaamiseksi ja asukkaiden turvallisuuden tunteen takaamiseksi. Herää kysymys kameravalvonnan toteuttamisesta.
Haaste, asunto-osakeyhtiölaissa tarkoitettu ilmoitus ja muu tiedoksianto katsotaan toimitetuksi yhtiölle, kun se on annettu tiedoksi hallituksen jäsenelle, isännöitsijälle tai muulle henkilölle, jolla on asunto-osakeyhtiölain nojalla oikeus edustaa yhtiötä. On tilanteita joissa sillä, kuka on oikeutettu vastaanottamaan tiedoksiannon asunto-osakeyhtiön puolesta, on suuri merkitys! Korkeimman oikeuden ratkaisu 1993:81 koskee hallituksen varajäsenen oikeutta tiedoksiantojen vastaanottamiseen.
Vuokralainen on asettunut aloilleen ja viihtyy uudessa kodissaan hyvin. Elämää nähneet seinät ovat kuitenkin alkaneet vähitellen tympiä, ja vuokralainen päättääkin pirauttaa vuokranantajalle. Vuokranantaja suostuu empimättä maalausaikeisiin, saahan hän valkoiset seinät kellastuneiden tilalle, ja vieläpä ilmaiseksi.
Taloyhtiöt ajantasaistavat kiinteistöjään ja samalla monet tietoliikennepalveluyritykset tarjoavat monipuolisia laajakaistaliittymiä. Tämä nostaa esille keskustelun siitä, miten asiasta tulisi taloyhtiössä päättää ja joutuvatko kustannuksista maksamaan myös ne, jotka eivät palveluja tarvitse. Yhtiökokouksen päätökset Nykyisin huoneistokohtaisen laajakaistayhteyden katsotaan olevan tavanomaista asumisen tasoa, joten yhtiö voi päättää uuden tiedonsiirtoverkon asentamisesta rakennukseen ja myös laajakaista -palvelun käyttöönotosta yhtiökokouksen enemmistöpäätöksellä.
Tavallisesti putkiremontin kustannusten jakaminen osakkaille ei tuota suurta päänvaivaa. Asunto-osakeyhtiölaissa on hyvin selkeät säännökset hankkeen kustannusten jyvitykseen. Normaalitilanteessa kaikki yhtiön osakkeenomistajat osallistuvat hankkeen kulujen kattamiseen yhtiöjärjestyksen vastikeperusteen mukaan.
Opintonsa aloittava nuori on pahassa pinteessä, sillä jäätelökioskilla ansaitut kesätienestit eivät riitä kolmen kuukauden vuokraa vastaavan vakuuden maksamiseen. Vuokranantajaa taas mietityttää nuoren ihmisen maksukyky: luottotiedot ovat kyllä kunnossa, mutta eihän nuori ole välttämättä vielä itse laskujaan maksellut. Nuoren vanhemmat taas pelkäävät lapsensa jäävän pian ilman asuntoa.
Rivitalo- ja paritaloyhtiöissä asuntoihin kuuluu usein ”oma piha”; tai näin ainakin osakkeenomistaja ajattelee. Tosiasiahan kuitenkin on, että asunto-osakeyhtiö omistaa sekä rakennukset että piha-alueet (ellei kyse ole vuokratontista). Osakkeenomistajan oikeus piha-alueisiin on siten aina hallinta- tai käyttöoikeutta.
Luetko painettua Suomen Kiinteistölehteä? Vastaa lyhyeen kyselyyn ja auta meitä kehittämään lehteä entistä paremmaksi! Samalla osallistut kahden 100 euron GoGift-lahjakortin arvontaan.