Suurin osa asuinrakennuksistamme on rakennettu 1960 – 1980-luvuilla. Se tuo mukanaan isojen remonttien aallon: putki- ja julkisivuremontit ovat jo monen taloyhtiön työlistalla. Samalla on syytä miettiä kiinteistön energiatehokkuutta.
Maapallon lämpötila nousee uhkaavaa vauhtia muun muassa kasvihuonepäästöjen takia, ja koko Euroopan tavoitteena on vähentää päästöjä. Suomen kasvihuonepäästöistä yli 30 prosenttia tulee rakennusten lämmityksestä. Määrä vähenee vain, jos olemassa olevien rakennusten päästöjä vähennetään tai rakennukset puretaan.
Viime vuosina uudisrakentamisen energiamääräyksiä on kiristetty. Parin vuoden kuluttua kaikki uudisrakennukset ovat lähes nollaenergiarakennuksia. Ne kuluttavat vain vähän energiaa ja sekin tuotetaan uusiutuvilla energiamuodoilla. Sen sijaan vanhan asuntokannan energiatehokkuus on erittäin heikkoa: niissä piilee kuitenkin kymmenien prosenttien mahdollisuus energiatehokkuuden parantamiseen. Rakennuskannan kokonaisenergiatehokkuuden kannalta on ratkaisevaa, miten vanhojen rakennusten energiatehokkuutta onnistutaan parantamaan.
Talotekniikka tarjoaa monia mahdollisuuksia tähän. Vanhempien rakennusten korjauksiin voidaan käyttää samoja teknisiä ratkaisuja kuin uudisrakentamisessa. Vaikuttavimpia toimenpiteitä ovat esimerkiksi aurinko- ja maalämmön hyödyntäminen lämmityksessä ja ilmanvaihdon parantaminen. Samalla parannetaan kiinteistön sisäolosuhteita ja pienennetään energialaskua. Energia- ja sisäilmaparannukset lisäävät myös kiinteistön houkuttelevuutta ja arvoa.
Energiatehokas kiinteistö on omistajan, asukkaan ja käyttäjän etu, joka tuntuu myös kukkarossa. Energia-asioita on hyvä miettiä aina kun kiinteistöön suunnitellaan muita isompia korjauksia. Kiinteistön viiden vuoden kunnossapitotarveselvitykseen kannattaa lisätä energiatehokkuuden parantaminen. Elleivät energia-asiat ole jo kevään yhtiökokouksen asialistalla, ne on syytä lisätä sinne mitä pikimmiten.
Tämän kevään yhtiökokouksessa osakkaan on huomioitava erityisesti se, että taloyhtiössä on varauduttu kustannusten nousuun ja tarvittavia korjauksia toteutetaan, muistuttaa Isännöintiliitto.
Taloyhtiön varsinainen yhtiökokous on asunnon omistajalle merkittävä tapahtuma. Yhtiökokouksessa tehdään taloyhtiötä koskevia tärkeitä päätöksiä, jotka vaikuttavat myös osakkaan omaan talouteen. Näillä vinkeillä valmistaudut kokoukseen.
Kuntien rakennusvalvontatyö on muuttunut uuden rakentamislain myötä. Jokainen kunta voi tulkita lupakynnystä hieman eri tavoin, joten kuntakohtaista vaihtelua on. Yksi uuden lain tavoitteista on keventää lupabyrokratiaa.
Mökkikauden alussa on hyvä tarkistaa palovaroittimet, sähkölaitteet ja alkusammutusvälineet. Mökki voi talven jälkeen tuntua viileältä, mutta tulisijan lämmitys tulee aloittaa varovaisesti. Mökiltä lähdettäessä on viisasta jättää vähintään 10 asteen peruslämpö päälle.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään