Asumismenot taloyhtiössä koostuvat pääsääntöisesti seuraavista osista: Hoitovastike – Hoitovastikkeella katetaan yhtiön juoksevat kulut eli hoitokulut, siis esimerkiksi kiinteistöhuollon ja vuosikorjausten kulut. Kulut jaetaan osakkaiden kesken yhtiöjärjestyksen vastikeperusteiden mukaisesti. Vastikkeet määritellään yleensä neliömetriä kohden, eli mitä isompi asunto osakkaalla on, sitä suurempaa vastiketta hän maksaa.
Helsingin yhteinen kirkkovaltuusto päätti Lehtisaaressa sijaitsevien asuntoyhtiöiden tonttien tulevista vuokrista torstaina 11.5. Puheenjohtaja Kaisa Raittila teki kokouksessa vastaehdotuksen yhteisen kirkkoneuvoston esitykseen. Raittilan esitys voitti äänestyksessä luvuin 56-24.
Yhtiökokous valitsee hallituksen jäsenet. Osakkeenomistajien kannattaa miettiä millaisen hallituksen he omaan taloyhtiöönsä valitsevat yhtiökokouksessa. Hallitus huolehtii taloyhtiön hallinnosta sekä kiinteistön ja rakennusten pidon ja muun toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä.
Taloyhtiössä asuu ihmisiä monenlaisilla sopimuksilla. Osa asukkaista on osakkeenomistajia, jotka asuvat omistamassaan asunnossa. Osa asukkaista on puolestaan vuokralaisia, jotka vuokraavat asuntoaan osakkeenomistajalta – olipa tämä sitten yksityishenkilö, taloyhtiö, kaupungin vuokrataloyhtiö tai vaikkapa asuntosijoitusyhtiö.
Helsingin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto käsittelee tänään esitystä, jonka mukaan lehtisaarelaisten tontinvuokrat nousevat huomattavasti nykyiseen verrattuna, kirjoittaa Helsingin Sanomat. Tulevat korotukset voivat olla monelle asukkaalle liikaa. Tällä hetkellä seurakuntayhtymä perii tontinvuokraa esimerkiksi Asunto Oy Hiidenkiukaantie 1–3:ssa vuoden 2019 loppuun asti 1,1 euroa asuinneliöltä.
Korjausrakentamiseen erikoistuneen Constin työmaaturvallisuus on parantunut merkittävästi. Muun muassa turvapuistokäyntien myötä yhtiön tapaturmamäärät on saatu puolitettua vuosina 2014–2016. Parannus työturvallisuudessa käy ilmi kolmen vuoden seurantajaksolla, jonka kuluessa työtapaturmat lähes puolittuivat.
Suojellun Vaasantalon asukkaita on evakuoitu tiistaina illalla. Talossa toimivat kaksi yritystä, Juurella-ravintola ja KPMG, ovat myös joutuneet sulkemaan toimipisteidensä ovet, kirjoittaa Ilkka. Talon A-rappu on asetettu käyttökieltoon riittämättömän henkilöturvallisuuden vuoksi jo aiemmin.
Isännöitsijän rooli taloyhtiön hoidossa on keskeinen. Isännöitsijä huolehtii kiinteistön ja rakennusten pidosta ja hoitaa yhtiön muuta päivittäistä hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Hallituksen eräs keskeisimpiä tehtäviä on pitää huolta siitä, että taloyhtiöllä on mahdollisimman pätevä ja ammattitaitoinen isännöitsijä.
Taloyhtiön yhtiöjärjestyksen määräykset ja huoneistojen lukumäärä vaikuttavat lainsäädännön lisäksi siihen, miten tilin- ja toiminnantarkastajien valinnat yhtiökokouksessa voidaan tehdä. Tilintarkastuksen voi suorittaa vain hyväksytty HTM- tai KHT-tilintarkastaja eli maallikkotilintarkastajaa ei enää voida valita. Toiminnantarkastaja tuli uutena korvaamaan tuota maallikkotilintarkastusta.
Kiinteistöliitto Satakunta sekä Suomen Kiinteistölehti ovat sopineet, että lehden uutiskirje lähetetään jatkossa kaikille sähköpostitse tavoitettavissa oleville alueen jäsenille. Kuitenkin ne, jotka eivät uutiskirjettä sähköpostiinsa halua, voivat sen perua helposti uutiskirjeessä olevasta painikkeesta. Kaksi kertaa kuukaudessa ajankohtaisista, taloyhtiöille keskeisistä asioista kertova uutiskirje on veloitukseton ja palvelee jäsenetuna taloyhtiöitä myös painetun Kiinteistölehden ilmestymispäivien välissä.
Omakotirakentajien koulutustaso ja aiempi kokemus omakotiasumisesta vaikuttavat vahvasti lämmitysteknologian valintaan, selviää Anna Saharin väitöstutkimuksesta. Suomalaisten omakotitaloista tällä hetkellä vasta 4 % lämpiää maalämmöllä, mutta niiden määrä on kolminkertaistunut alle kymmenessä vuodessa. Maalämmön osuus voisi olla suurempikin, sillä taloustieteen alan väitöstutkimuksen perusteella maalämpö olisi järkevä investointi valtaosalle talonrakentajista, jos lämmitysjärjestelmän valintaa tarkastelee puhtaasti kustannusten näkökulmasta.
Lisääntynyt turvapaikanhakijoiden ja oleskeluluvan saaneiden määrä ei juuri ole näkynyt julkisilla vuokra-asuntomarkkinoilla, osoittaa tuore ympäristöministeriön julkaisema raportti. Oleskeluluvan saaneet ovat hankkineet vastaanottokeskuksesta lähdettyään asuntonsa ensisijaisesti vapaarahoitteisilta markkinoilta. Vastaanottokeskuksista uloskirjautuneet henkilöt eivät hakeutuneet valtion tukemiin vuokra-asuntoihin, vaikka tarjolla oli 2000-2500 sijainniltaan kohtuullista, tyhjää asuntoa koko maassa.