Kiinteistölehden verkkosivujen vuoden 2018 luetuimpiin juttuihin mahtui niin vastuunjakoa, taloyhtiön hallintoa kuin vuokranantajuuttakin koskevia juttuja. Blogeissa asuntosijoittaminen kiinnosti ylivoimaisesti eniten, mutta myös taloyhtiön hoitokulut ja rakentamisalan muutosvastarinta kiinnostivat lukijoita. Tässä TOP-10 luetuimmista jutuista ja aihealuista sekä blogeista viime vuodelta.
Yksityiset vuokranantajat arvostavat pitkiä ja vakaita vuokrasuhteita, toisin kuin välillä julkisuudessa esitetään. He myös korottavat vuokria huomattavasti institutionaalisia sijoittajia harvemmin. Suomen Vuokranantajat ry teetti valtakunnallisen Vuokranantajakyselyn nyt kolmatta kertaa.
Nousukausi on ohi, kun kansainvälisen kasvun taustatuki hiipuu ja kotimaassa tuottavimmat työvoimareservit ehtyvät. Seuraava hallitus ei saakaan vastaavaa apua taloudesta ja taantuman vaara on kasvanut viime kuukausien aikana. – Pörssipaniikki ja laskevat luottamusmittarit kertovat kasvavista riskeistä ja hiipuvasta talouskasvusta meillä ja maailmalla, Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus toteaa.
Alueelliset erot Suomen asuntomarkkinoilla jatkavat kasvuaan, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n ennuste. Kaupungistuminen repii markkinoita erityisesti asuntojen hinnoissa: pääkaupunkiseudulla ja Tampereella nousu jatkuu, mutta paikoin nähdään hintojen laskuakin. Koko maassa vanhojen kerrostaloasuntojen hintojen ennustetaan nousevan 1,2 prosenttia ja vuokrien 1,8 prosenttia.
Kotitalousvähennyksen määrä ja korvausaste säilyvät vuonna 2019 entisellä tasolla. Kodin ja vapaa-ajan asunnon korjauksien ja huollon työkustannuksia voi esimerkiksi sähköasennustöistä vähentää verotuksessa edelleen 2 400 euroa vuodessa henkilöä kohden. Kun ostaa työn yritykseltä, voi vähentää 50 prosenttia arvonlisäverollisesta työn osuudesta.
Vuonna 2017 yhdyskuntajätteiden kokonaismäärä oli 2 744 655 tonnia. Määrä on pysynyt samalla tasolla kuin muutamana edellisenä vuonna. Yhdyskuntajätteiden sijoittamista kaatopaikoille on vähennetty voimakkaasti viime vuosina vallinneen suuntauksen mukaan.
Tähän artikkeliin on koottu kaikki Suomen Kiinteistölehdessä vuonna 2018 julkaistut lakipähkinät. Tilintarkastaja vai toiminnantarkastaja? Heinäkuussa 2010 muuttunut asunto-osakeyhtiölaki toi kokonaan uuden käsitteen asunto-osakeyhtiömaailmaan – toiminnantarkastus ja toiminnantarkastaja.
Viime aikoina julkisuudessa on jatkuvasti varoiteltu taloyhtiölainoista ja erityisesti asuntosijoittajien aiheuttamasta riskistä. Tämän riskin laajuudesta ei ole kuitenkaan pystytty esittämään luotettavaa selvitystä. Suomen Vuokranantajien tekemään kyselyyn vastasi yli 3000 vuokranantajaa, ja tulokset ovat yksiselitteisiä: yksityinen vuokranantaja käyttää lainaa asuntosijoituksiinsa hyvin maltillisesti.
Uusi vuosi toi muutoksia nuohoukseen. Vuoden alussa muuttuneen pelastuslain mukaan kiinteistönomistajalla on vapaus valita nuohooja markkinoilta. Tähän saakka pelastuslaitoksilla on ollut velvoite huolehtia nuohouspalveluiden järjestämisestä.
Keskeistä sijaintia ja hintaa on perinteisesti pidetty tärkeimpinä kriteereinä oman kodin hankinnassa, oli kyseessä sitten omistus- tai vuokra-asunto. Nyt niiden rinnalle on nousemassa uusia houkuttimia. Kaupungit ja niiden asuinalueet kilpailevat jatkuvasti asukkaista.
Tähän asti käytössä ollut piirinuohousjärjestelmä päättyi vuodenvaihteessa ja nuohousala siirtyi sopimusperusteiseen malliin. Sopimusperusteisessa mallissa asiakas voi jatkossa valita itse haluamansa nuohouspalvelun tuottajan kotiinsa. Piirinuohoussopimukset lakkasivat 1.1.2019, ja alueella voidaan järjestää nuohousta sopimusperusteisesti siirtymäajan (6kk) jälkeen.
Helsingin seudulla aloitettiin lähes 22 000 uuden asunnon rakentaminen viime vuonna. Määrä on suurempi kuin kertaakaan 2000-luvulla. Määrän lisäys pohjautuu etenkin Helsingin ja Vantaan kasvuun, selviää Helsingin seudun kauppakamarin Toimialakatsauksesta.