Puolet suomalaisista arvioi, että heidän kotitaloutensa varautuminen vastaa viranomaisten ja järjestöjen antamaa kansallista 72 tunnin suositusta. Tämä selviää Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön SPEKin kyselytutkimuksesta.
Valtaosa kyselyyn vastanneista on sitä mieltä, että kotitalouksien varautuminen on merkittävää yhteiskunnan kriisinkestävyyden kannalta. Vaikeimmiksi tilanteiksi tunnistetaan laaja vedenjakelun häiriö tai pitkittynyt sähkökatko.
Tutkimuksen mukaan kotitalouksien varautuminen on kehittynyt myönteisesti kahden viime vuoden aikana. Suomalaisista 54 prosenttia arvioi varautuneensa 72 tuntia -varautumissuosituksen mukaisesti. Edellisessä tutkimuksessa vuonna 2023 hyvin varautuneita oli 35 prosenttia, ja vuonna 2021 heitä oli 41 prosenttia.
Jopa 82 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että yksilön omatoimisella varautumisella on merkittävä rooli yhteiskunnan häiriötilanteissa.
– Suomessa asiat ovat yleisesti ottaen hyvin, mutta monenlaisia häiriöitä ja tahallistakin häirintää voi tulla koska vain. Yhteiskunnan kriisinkestävyydelle kotitalouksien varautumisella on suuri merkitys, toteaa SPEKin varautumispäällikkö Markus Latva-aho.
Tutkimuksen mukaan suurimmalla osalla suomalaisista on kotivarassaan riittävästi ruokaa häiriötilanteita varten. Sen sijaan vain noin puolet pärjäisi ilman vettä tai sähköä omatoimisesti kolme vuorokautta. Pullovettä kolmeksi päiväksi oli vastaajista 35 prosentilla.
– Varautumisessa ehkä tärkeintä on, että jokaisessa kodissa olisi vähintään viisi litraa pullovettä asukasta kohti. Etukäteen tulisi myös opetella varautumistaitoja, kuten lämpimänä pysymistä kylmenevässä asunnossa, Latva-aho sanoo.
Parhaiten varautuneita ovat yli 65-vuotiaat, joista yli kaksi kolmannesta toimii suosituksen mukaisesti.
Keskimäärin muita huonommin varautuneita ovat nuoret, pienituloiset ja kaupunkilaiset. Yleisimmät syyt puutteelliselle varautumiselle ovat välinpitämättömyys, luottamus siihen, että kaikki ympärillä toimii sekä taloudelliset haasteet. Vastaajista 28 prosenttia kokee, että varautuminen on liian kallista.
Tutkimukseen vastasi keväällä 2025 tuhat 18–79-vuotiasta suomalaista, ja sen rahoitti Huoltovarmuuskeskus.
Lue lisää: Mitä jos WC:tä ei voisi käyttää? Kun häiriö tulee, varaudu oikein
Lähes yhdeksän kymmenestä yli 35-vuotiaasta on jokseenkin tai täysin samaa mieltä siitä, että huoltovarmuus on olennainen osa kansallista turvallisuutta. Kyselyyn vastanneista 40 prosenttia kokee olevansa melko tai erittäin hyvin varautunut pidempiin sähkökatkoihin tai muihin häiriötilanteisiin.
Uusi koko väestölle suunnattu Häiriö- ja kriisitilanteisiin varautuminen -opas on julkaistu Suomi.fi-verkkopalvelussa. Oppaan on toteuttanut sisäministeriö yhdessä Digi- ja väestötietoviraston sekä laajan yhteistyöverkoston kanssa. Siinä on tietoa myös taloyhtiön varautumisesta, kuten väestönsuojien käyttöönotosta.
Asunto-osakeyhtiössä joudutaan tekemään välillä kunnossapitotöitä, jotka voivat vaihdella laadultaan ja laajuudeltaan huomattavasti. Osakasta tulee tiedottaa töistä etukäteen, mutta tarkempaan ilmoitusaikatauluun ei asunto-osakeyhtiölaissa oteta yksiselitteisesti kantaa.
Tilaajille
Helsingin hovioikeuden tuomiossa käsiteltiin kunnossapitotarveselvityksessä annettujen tietojen merkitystä asuntokauppaan ja myyjän tiedonantovelvollisuuteen. Kunnossapitotarveselvitys ei sido yhtiökokousta, joka voi muuttaa suunnitelmia tarpeen mukaan.
Tilaajille
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään