Jarruja asumisen verotukseen

Asumismenot 2014 –selvitys keroo, että asuminen vie leijonan osan tuloista. Asumismenojen kasvu jatkuu nopeana. Asuminen vie kuluttajien, palkansaajien ja asunnonomistajien tuloista leijonan osuuden. Uutta lähivuosien kehityksessä on se, että käytettävissä olevat tulot kasvavat vain hitusen.

Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton PTT:llä teettämä selvitys paljastaa, että asumismenot jatkavat kasvua jo nykytietojenkin valossa runsaat kolme prosenttia vuosittain.

– Asumismenojen nousu ei ole yksin asunnon omistajien, vuokralaisten ja kiinteistöalan haaste; se heijastuu esimerkiksi kulutusmarkkinoiden ja investointien näkymiin. ”Tärkeintä on nyt saada talous syväjäädytyksestä liikkeelle. Jos lataamme Suomessa talouteen sekä energiaveroihin ja kiinteistöveroon rajut korotukset, se vaikeuttaa tätä tavoitetta, toteaa pääekonomisti Jukka Kero Kiinteistöliitosta.

– Asumismenojen nousu ja tahmeat asuntomarkkinat erityisesti rakennemuutospaikkakunnilla jopa estävät työn perässä muuttamisen, muistuttaa Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen.

Kiinteistövero kaipaa arviointia

Kiinteistöverotus on 20 vuotisen olemassa olonsa aikana muodostunut kuntien tärkeäksi veromuodoksi, jollaiseksi sitä ei alun perin kaavailtu. Kiinteistöverosta on tullut uusi varallisuusvero, joka rasittaa yhä enemmän sekä vuokra- että omistusasumista. Vero ei lainkaan ota huomioon veronmaksukykyä.

Kunnilla on vapaa päätösvalta kunnallisen tuloveron tasosta, mutta ei kiinteistöveron. Valtio säätelee muun muassa sen ylä- ja alarajat sekä veropohjan laajuuden. ”Hallituksen ja kuntien onkin tehtävä kiinteistöverotukselle kuntotutkimus, jossa sen heikkoudet ja vahvuudet arvioidaan osana kuntaverotuksen kokonaisuutta”, esittää Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen.

Omakotiliitto vaatii, että kiinteistöveroon ensi vuodelle esitetyistä ala- ja ylärajojen korotuksista on luovuttava. ”Lisäksi kiinteistövero on muokattava kaikille kohtuulliseksi asumismuodosta riippumatta”, korostaa Savolainen.

Energia- ja veroköyhyys yleistyvät Suomessa

Ilmastonsuojelu ja energiatehokkuuden lisääminen ovat tulevien vuosien polttavimpia kysymyksiä.  Toimenpiteistä on kuitenkin syytä käydä huolellinen keskustelu. Ilmastopolitiikan pitkän aikavälin kustannusvaikutukset ovat mittavia. Veroja korotettaessa kustannukset vyöryvät myös kohteisiin, joissa suurin osa omistajista ei pysty tekemään mitään kustannusten hillitsemiseksi. Silloin korotukset ovat puhtaasti fiskaalisia, ilman ohjausvaikutusta.

Rajut ohjausliikkeet kiristävät myös niiden kansalaisten kukkaroa, joiden elintaso perustuu pääasiassa eläketuloihin tai sosiaaliturvaan. Ilmiö, jossa energialaskun ja kiinteistöveron maksaminen muodostuvat ylitsepääsemättömäksi haasteeksi, yleistyy myös Suomessa, varoittaa Kiinteistöliitto.

Eläkeläisen tuloista liki 40 prosenttia asumiseen

Jo nyt yksinasuvan eläkeläisen tuloista liki 40 prosenttia kuluu asumiseen ja osuus vain kasvaa. ”Omakotitalosta tulee yksinasuvalle ikäihmiselle loukku, kun hänellä ei ole varaa maksaa asumiskuluja, eikä koti välttämättä mene kaupaksi kalliiden remonttienkaan jälkeen”, Savolainen varoittaa.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

27.2.2015

Arvio: asumisen tuissa isot linjat kohdallaan, yksityiskohdissa hiomista

Arvio asumisen tuki- ja verojärjestelmien vaikuttavuudesta luovutettiin tänään kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitaselle. Tarkastelussa olivat suorat asumisen ja asuntotuotannon tuet, niihin liittyvä sääntely sekä asumisen verotus. Arvion laati ympäristöministeriön asettama hankeryhmä, jonka puheenjohtajana toimi ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka.

16.12.2015

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma puolivälissä

Väestön ikärakenteen muutos on tuonut asumisen aivan uudenlaisen tarkastelun kohteeksi. Suomessa on vuonna 2030 noin 1,5 miljoonaa yli 65-vuotiasta asukasta. Tämä näkyy myös asumistarpeiden muutoksena.

16.4.2018

Suomalainen nuori on ujo ja solidaarinen pientalokonservatiivi

Kaksi- ja kolmekymppiset suomalaiset ovat tulevaisuuden ja asumisen odotuksissaan varsin nöyriä. Tulevaisuuden yleisin asumistoive on kompakti ympäristöystävällinen pientalo. Asumisen ja yleensäkin elämänodotuksia hillitsee huomattava epävarmuus taloudellisesta kehityksestä ja omien rahojen riittävyydestä.

14.4.2015

Kohti graniittilinnaa

Suomen Kiinteistölehti tenttasi kantoja asumista koskettaviin kysymyksiin kahdeksan eduskuntavaaleihin osallistuvan puolueen ehdokkailta. Painotuksissa on eroja, mutta esimerkiksi asumiskustannusten nousun hillitsemisessä moni vastaajista koki tärkeäksi säätelyn vähentämisen. Myös kaavoitukseen haluttiin aktiivisempaa otetta, jotta asumiseen tarkoitettuja tontteja olisi tarjolla riittävästi.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti