Asumismenot 2014 –selvitys keroo, että asuminen vie leijonan osan tuloista. Asumismenojen kasvu jatkuu nopeana. Asuminen vie kuluttajien, palkansaajien ja asunnonomistajien tuloista leijonan osuuden. Uutta lähivuosien kehityksessä on se, että käytettävissä olevat tulot kasvavat vain hitusen.
Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton PTT:llä teettämä selvitys paljastaa, että asumismenot jatkavat kasvua jo nykytietojenkin valossa runsaat kolme prosenttia vuosittain.
– Asumismenojen nousu ei ole yksin asunnon omistajien, vuokralaisten ja kiinteistöalan haaste; se heijastuu esimerkiksi kulutusmarkkinoiden ja investointien näkymiin. ”Tärkeintä on nyt saada talous syväjäädytyksestä liikkeelle. Jos lataamme Suomessa talouteen sekä energiaveroihin ja kiinteistöveroon rajut korotukset, se vaikeuttaa tätä tavoitetta, toteaa pääekonomisti Jukka Kero Kiinteistöliitosta.
– Asumismenojen nousu ja tahmeat asuntomarkkinat erityisesti rakennemuutospaikkakunnilla jopa estävät työn perässä muuttamisen, muistuttaa Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen.
Kiinteistövero kaipaa arviointia
Kiinteistöverotus on 20 vuotisen olemassa olonsa aikana muodostunut kuntien tärkeäksi veromuodoksi, jollaiseksi sitä ei alun perin kaavailtu. Kiinteistöverosta on tullut uusi varallisuusvero, joka rasittaa yhä enemmän sekä vuokra- että omistusasumista. Vero ei lainkaan ota huomioon veronmaksukykyä.
Kunnilla on vapaa päätösvalta kunnallisen tuloveron tasosta, mutta ei kiinteistöveron. Valtio säätelee muun muassa sen ylä- ja alarajat sekä veropohjan laajuuden. ”Hallituksen ja kuntien onkin tehtävä kiinteistöverotukselle kuntotutkimus, jossa sen heikkoudet ja vahvuudet arvioidaan osana kuntaverotuksen kokonaisuutta”, esittää Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen.
Omakotiliitto vaatii, että kiinteistöveroon ensi vuodelle esitetyistä ala- ja ylärajojen korotuksista on luovuttava. ”Lisäksi kiinteistövero on muokattava kaikille kohtuulliseksi asumismuodosta riippumatta”, korostaa Savolainen.
Energia- ja veroköyhyys yleistyvät Suomessa
Ilmastonsuojelu ja energiatehokkuuden lisääminen ovat tulevien vuosien polttavimpia kysymyksiä. Toimenpiteistä on kuitenkin syytä käydä huolellinen keskustelu. Ilmastopolitiikan pitkän aikavälin kustannusvaikutukset ovat mittavia. Veroja korotettaessa kustannukset vyöryvät myös kohteisiin, joissa suurin osa omistajista ei pysty tekemään mitään kustannusten hillitsemiseksi. Silloin korotukset ovat puhtaasti fiskaalisia, ilman ohjausvaikutusta.
Rajut ohjausliikkeet kiristävät myös niiden kansalaisten kukkaroa, joiden elintaso perustuu pääasiassa eläketuloihin tai sosiaaliturvaan. Ilmiö, jossa energialaskun ja kiinteistöveron maksaminen muodostuvat ylitsepääsemättömäksi haasteeksi, yleistyy myös Suomessa, varoittaa Kiinteistöliitto.
Eläkeläisen tuloista liki 40 prosenttia asumiseen
Jo nyt yksinasuvan eläkeläisen tuloista liki 40 prosenttia kuluu asumiseen ja osuus vain kasvaa. ”Omakotitalosta tulee yksinasuvalle ikäihmiselle loukku, kun hänellä ei ole varaa maksaa asumiskuluja, eikä koti välttämättä mene kaupaksi kalliiden remonttienkaan jälkeen”, Savolainen varoittaa.
Asumisneuvojilta haetaan apua vuokravelkojen, häädön tai asunnottomuuden uhkan takia sekä muihin asumisen häiriöihin. Kolmessa vuodessa yhteydenotot Helsingin kaupungin asumisneuvontaan ovat lisääntyneet yli puolella aiemmasta.
Vuokra-asumiseen liitetään yleisesti myönteisiä mielikuvia, kuten helppous, vaivattomuus ja huolettomuus. Raklin teettämän tutkimuksen mukaan nuorista jopa 80 prosenttia kertoi näkevänsä vuokra-asumisen myönteisenä.
Osakkaalla on yhtiökokouksessa laaja kyselyoikeus yhtiön asioista ja taloudesta. Myös vuokranantajaosakkaan kannattaa olla yhtiökokouksessa tarkkana, sillä kokouksen päätöksillä voi olla vaikutusta asuntosijoittajan verotukseen.
Alue- ja kuntavaalit järjestetään ensi viikon sunnuntaina. Kunnilla on lukuisia asumiseen liittyviä tehtäviä. Kuntien ja hyvinvointialueiden päätökset vaikuttavatkin monin tavoin taloyhtiöiden arkeen.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään