Putkiremonttien keskihinnat ovat laskeneet. Korjausten laajuus ja toteutustavat osataan valita entistä tarkemmin taloyhtiön tarpeiden mukaan. Tämä käy ilmi Isännöintiliiton tuoreesta Putkiremonttibarometrista. Mutta miksi pääkaupunkiseudun asunnonomistaja maksaa remontista lähes kaksinkertaisesti muuhun maahan verrattuna?
Taloyhtiöiden putkiremonttien keskihinnat ovat laskeneet, ja eri menetelmien yhdistely lisääntyy. Yleensä putkiremontissa vaihdetaan käyttövesijohdot, mutta yhä useammin viemärit korjataan osittain uusimalla ja osittain sukittamalla tai ruiskuvalamalla sisäpuolelta.
Eri menetelmien yhdistelmillä tehtyjen putkiremonttien mediaanihinta pääkaupunkiseudulla on 500 ja muualla maassa 265 euroa vastikeneliöltä. Hinta on laskenut pk-seudulla 17 prosenttia ja muualla maassa 9 prosenttia edellisestä Putkiremonttibarometrista, joka tehtiin kesällä 2013.
Yli puolta putkiremonttihankkeista suunnitellaan vähintään 13 kuukautta ennen varsinaisen remontin alkamista. Isännöitsijöiden mukaan suunnittelutyön ja tarjousten laatu on parantunut. Urakan hinnoittelu pitää hyvin valtaosassa putkiremonteista.
– Jos ennen putkiremontti tehtiin periaatteella ”perinteinen on aina perinteinen”, nyt korjausten laajuus ja toteutustavat osataan valita entistä tarkemmin taloyhtiön tarpeiden mukaan, sanoo Isännöintiliiton kehityspäällikkö Heikki Kauranen.
Hintoja laskee myös urakoitsijoiden kiristynyt kilpailu.
– Yrityksiä on entistä enemmän, ja ne kilpailevat hiljentyneen uudisrakentamisen puolelta tulevien resurssien kanssa, kertoo LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:n toimialapäällikkö Arvo Ylönen.
Niin sanotun perinteisen putkiremontin mediaanihinta on pääkaupunkiseudulla 700 euroa ja muualla maassa 400 euroa vastikeneliötä kohden. Perinteisten remonttien muun maan keskihinta on laskenut, noin 5 prosenttia.
Perinteiseksi kutsutaan putkiremonttia, jossa vaihdetaan sekä käyttövesi- että viemäriputket uusiin ja käytännössä aina uusitaan myös kylpyhuoneet vesieristeineen ja laattoineen.
Suurin osa maantieteellisestä hintaerosta selittyy remonttien eroilla. Pääkaupunkiseudulla saneerattavat rakennukset ovat vanhempia ja putkiremonttien yhteydessä parannetaan selvästi useammin muutakin, kuten sähkö-, tietoliikenne- ja ilmanvaihtojärjestelmiä.
Isännöintiliitto selvitti Putkiremonttibarometri 2014 -tutkimuksessaan isännöitsijöiden kokemuksia 205 vuosina 2012-2014 valmistuneesta putkiremontista. Valtakunnallista tutkimusta toteuttamassa oli Isännöintiliiton lisäksi edustava joukko Suomen keskeisiä putkiremonttialan toimijoita:
Tutkimusraporttiin voi tutustua täällä.
Isännöinnin Auktorisointi ISA ry:n hallitus päätti viime vuoden lopulla siirtää yhdistyksen operatiivisen toiminnan Isännöintiliitolle. ISA jatkaa toimintaansa, mutta tulevaisuus on vielä auki.
Kyselyn mukaan 19 prosentilla isännöitsijöistä on hallinnoinnissaan kohteita, joissa putkiremontteja on jäänyt toteutumatta rahoitusvaikeuksien takia. Osuus on mittaushistorian suurin. Taantuvilla ja väestöään menettävillä alueilla osuus on peräti 36 prosenttia.
Isännöintiala käy läpi merkittävää muutosta, joka näkyy sekä yritysrakenteiden uudistumisena että alan toimintatapojen kehittämisenä. Isännöintiliiton toiminnanjohtaja haluaa parantaa alan arvostusta, mutta sanoo sen vaativan paljon töitä.
Taloyhtiön tietoverkkoja vastaan voidaan yrittää hyökätä, minkä vuoksi laitteet on hyvä suojata. Digiturvallisuudesta ovat vastuussa niin teleoperaattori, isännöitsijä, huoltoyhtiö, taloyhtiön hallitus kuin osakkaatkin. Rakennusteollisuus RT:n digitaalisen turvallisuuden asianhoitaja Ari Järvinen suosittelee tekemään taloyhtiölle digiturvallisuusohjeet.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään