Vuoden 2020 alusta voimaan astuva uusi työaikalaki koskee suurinta osaa isännöitsijöistä. Isännöintiliiton mukaan muutos on toivottu, mutta se myös ravistaa alaa, kirjoittaa Hervannan Sanomat.
Isännöintialalla työpäivät ovat perinteisesti muodostuneet pitkiksi johtuen iltakokouksista. Uudessa työaikalaissa iltakokoukset tulevat seurattavan työajan piiriin, mutta laki mahdollistaa myös sopimisen nykyistä väljemmistä työaikajärjestelyistä ja -joustoista työntekijöiden kanssa. Työaikaan lasketaan myös etä- ja ylityö. Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva näkee, että lakimuutos kannustaa isännöintialaa panostamaan työhyvinvointiin, mikä puolestaan lisää työn ja alan vetovoimaa sekä arvostusta.
Uutta työaikalakia sovelletaan isännöitsijän toimenkuvan mukaan tiivistetysti niin, että se koskee hallinnollisia ja teknisiä isännöitsijöitä riippumatta siitä, ovatko he esimiesasemassa. Työaikalain ulkopuolelle jäävät käytännössä vain isännöintiyrityksen tai sen osan johtaja sekä yrittäjäasemassa olevat isännöitsijät ja heidän perheenjäsenensä.
Hervannan Sanomien haastattelema isännöitsijä Ilkka Saarinen kertoo, että pienemmissä isännöintiyrityksissä on saatettu tähän asti toimia ilman perehtymistä työaikalainsäädäntöön, eikä niissä välttämättä ole toteutettu työajanseurantaa. Uusi työaikalaki voi olla osalle toimijoista suuri yllätys, Saarinen sanoo.
Lue lisää täältä.
Kun taloyhtiö valitsee isännöitsijää, eteen voi tulla melkoinen lyhenneviidakko. Lyhenteistä on syytä olla perillä, sillä ne kertovat isännöitsijän koulutuksesta. Kiinteistöalan koulutuskeskus Kiinkon Katja Haarma avasi Kiinteistölehdelle yleisimpiä isännöintikoulutuksen lyhenteitä.
Korkein hallinto-oikeus antoi kesäkuun lopulla ratkaisunsa isännöintialan kartellista. Kartellissa Isännöintiliitto ja kuusi isännöintiyritystä sopivat 2014–2017 keskenään isännöintipalvelujen hinnoista ja pyrkivät korottamaan valtakunnallisesti isännöintitoimialan hintatasoa.
As Oy Rojohoppessa tehtiin energiaremontti, joka laski merkittävästi vanhan kiinteistön kaukolämmön kulutusta. Monien toimenpiteiden joukossa on myös harvinainen tapaus: lämmöntalteenotto jätevedestä.
Tähtiartikkeli
Tilaajille
Korjausrakentamisen tavoitteena on pidentää rakennusten käyttöikää, parantaa turvallisuutta ja edistää energiatehokkuutta. Kun kaikki hankkeen osapuolet toimivat yhteistyössä, hankkeet valmistuvat ajallaan, kustannukset pysyvät hallinnassa ja asuminen on sujuvaa.
Tilaajille
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään