Vuoden 2020 alusta voimaan astuva uusi työaikalaki koskee suurinta osaa isännöitsijöistä. Isännöintiliiton mukaan muutos on toivottu, mutta se myös ravistaa alaa, kirjoittaa Hervannan Sanomat.
Isännöintialalla työpäivät ovat perinteisesti muodostuneet pitkiksi johtuen iltakokouksista. Uudessa työaikalaissa iltakokoukset tulevat seurattavan työajan piiriin, mutta laki mahdollistaa myös sopimisen nykyistä väljemmistä työaikajärjestelyistä ja -joustoista työntekijöiden kanssa. Työaikaan lasketaan myös etä- ja ylityö. Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva näkee, että lakimuutos kannustaa isännöintialaa panostamaan työhyvinvointiin, mikä puolestaan lisää työn ja alan vetovoimaa sekä arvostusta.
Uutta työaikalakia sovelletaan isännöitsijän toimenkuvan mukaan tiivistetysti niin, että se koskee hallinnollisia ja teknisiä isännöitsijöitä riippumatta siitä, ovatko he esimiesasemassa. Työaikalain ulkopuolelle jäävät käytännössä vain isännöintiyrityksen tai sen osan johtaja sekä yrittäjäasemassa olevat isännöitsijät ja heidän perheenjäsenensä.
Hervannan Sanomien haastattelema isännöitsijä Ilkka Saarinen kertoo, että pienemmissä isännöintiyrityksissä on saatettu tähän asti toimia ilman perehtymistä työaikalainsäädäntöön, eikä niissä välttämättä ole toteutettu työajanseurantaa. Uusi työaikalaki voi olla osalle toimijoista suuri yllätys, Saarinen sanoo.
Lue lisää täältä.
Korkein hallinto-oikeus on ratkaissut isännöintialan kilpailunrajoitusta koskevat valitukset ja määrännyt isännöintialan yhtiöille ja Isännöintiliitolle markkinaoikeutta korkeammat seuraamusmaksut. Seuraamusmaksut vaihtelevat 60 000 eurosta neljään miljoonaan euroon.
Kiinteistöliitto pitää kartelliin syyllistyneiden tahojen toimintaa tuomittavana ja niiden asiakkaiden kannalta erittäin valitettavana. Taloudellista vahinkoa kärsineillä taloyhtiöillä on mahdollisuus nostaa vahingonkorvauskanne ja hakea kärsityn vahingon korvaamista.
Rakennusyhtiöt esittävät usein erilaisia perusteita, miksi vakuus tulisi vapauttaa taloyhtiön vastustuksesta huolimatta. Yksi tavanomainen väite on, ettei vakuuden vapautumista voi estää, jos virhe tai puute on havaittu vasta vuositarkastuksen jälkeen. Vakuus on kuitenkin voimassa vuositarkastuksen jälkeenkin.
Tilaajille
Eurooppalaiset kiinteistönomistajat kokoontuivat kesäkuun alussa Helsingissä järjestettyyn UIPIn (International Union of Property Owners) kongressiin. Puheissa ja paneeleissa pohdittiin kestävää asuntopolitiikkaa sekä sitä, mikä on EU:n, jäsenvaltioiden ja yksityisen sektorin rooli asuntopolitiikassa.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään